Vuosia telakalla ollut Kolera palaa keikoille ensi viikonlopun Untorockissa. Rujoa perusrockia vuosikaudet takonut Rantsilassa ja Oulussa kasvanut kvartetti muistetaan hyvin Suomi on Euroopan kallein maa -rapista.
"Rantsilaan haluttiin pystyttää Kolera-aiheinen patsas samoihin aikoihin, kun rappimme soi radioissa", yhtyeen rumpali Rauno Kesti muistelee.
Kitaristilaulaja Rike Pietilä kertoo, että rap oli Koleralle onnellinen vahinko. "Biisi syntyi nähdessäni televisiouutiset, jossa Arvi Lind uutisoi tutkimuksesta, jossa kerrottiin Suomen oikeasti olevan Euroopan kallein maa."
Koleran sarkastinen rap ilmestyi vain kuukausi sen jälkeen, kun turkulaisen Pääkköset-yhtyeen Eläinrääkkäystä antoi kasvot uudelle suomenkieliselle rapille. "Niputin tekstiin kaikki ne asiat, jotka minua tuohon aikaan ottivat päähän", Pietilä kuittaa.
Vinyyleinä lähes koko tuotantonsa julkaissut Kolera on viimein suunnittelemassa myös kokoelmaa, joka kattaa valittuja paloja yhtyeen tuotannosta vuosilta 1987-1994. "Joskus biisit ovat onnistuneet todella hyvin, kun taas toisinaan ne ovat menneet oikein kunnolla metsikköön", Pietilä muistaa.
Koleran musiikissa yhdistyy Popeda-tyylinen maskuliininen miehekäs rockjyystö ja Yö-yhtyeelle ominainen naiivi rockromantiikka.
Kolme pitkäsoittoa vuosina 1987-1992 julkaissut Kolera opittiin tuntemaan riuskana lavabändinä, joka teki keikkoja maan joka kolkkaan. "Isännät tulivat keikoille moottorikelkoille pussihousuissaan, ja kävelivät sitten villasukissaan baarin lattialla", muistelee Pietilä yhtyeen Lapin keikkoja.
Karu rock-elämä tuli vuosien mittaan Koleralle tutuksi. "Yhdellä keikkareissulla bussimme lämmitys petti, meidän piti parin tunnin välein juosta lenkkejä ulkosalla, että olisimme pysyneet lämpiminä", Kesti kertoo.
Kolera oli 1992 julkaistun Suolaista ja makeaa -levynsä aikoihin kovassa vedossa. Yksiselitteistä syytä bändin uran hiipumiseen Kesti ja Pietilä eivät keksi. "Keikkaa oli 1990-luvun alussa enemmän, kuin mitä olisimme koskaan jaksaneet tehdä", Kesti muistelee.
Kolerassa ehtivät vierailla myös oululaiset ammattimuusikot Petteri Klintrup ja Olli Tuomainen.
"Olimme veivanneet suoraa rockia ensin kymmenen vuotta, ja yllättäen yhtye paisui big bändiksi, ja musiikkiin tuli aineksia popista ja jatsista."