Kokoomus vaatii presidentti Tarja Haloselta ja hallitukselta aloitteellisuutta EU:n perustuslaillisessa sopimuksessa mainittujen turvatakuiden toteuttamiseksi. Kokoomuksen mielestä valtiojohdon pitäisi toimia ripeästi, koska kyseessä on Suomen kansallinen etu.
Turvatakuista pitäisi kokoomuksen mielestä sopia jäsenmaiden kanssa riippumatta perustuslain kohtalosta. Kokoomus vaatii, että turvatakuista tulisi tehdä päätökset viimeistään Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2006.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowiczin mukaan valtiojohto on suhtautunut turvatakuisiin ailahtelevaisesti. Zyskowiczin mielestä Tarja Halosella ja pääministeri Matti Vanhasella (kesk.) on asenneongelma EU:n tiivistyvää turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja turvatakuita kohtaan.
"Valtiojohto ei ole aidosti asettunut tukemaan ajatusta keskinäisestä turvatakuusta", Zyskowicz epäilee.
Presidentin tehtävien
ydinaluetta
Zyskowiczin mukaan turvatakuukysymyksessä liikutaan keskeisesti presidentin ydintehtäviin kuuluvalla alueella. Zyskowiczin mukaan Halonen ei voi olla passiivinen asiassa, joka koskee Suomen etua. Siksi kokoomus patistaa valtiojohtoa ajamaan sopimusta turvatakuulausekkeesta jäsenmaiden kesken.
Kokoomuksen mielestä turvatakuulausekkeesta voitaisiin sopia muiden jäsenmaiden kanssa samaan tapaan kuin on tehty terrorismiin liittyen solidaarisuuslausekkeen, nopean toiminnan joukkojen ja puolustusmateriaaliyhteistyön osalta.
Zyskowicz todisteli tiistaina väitettään valtiojohdon "arvaamattomasta ailahtelevaisuudesta" Halosen ja Vanhasen lehtihaastatteluista ja eduskunnalle annetun vuoden takaisen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon sanonnoista.
Zyskowiczin mukaan Halonen vastusti turvalauseketta, kun konventti käsitteli perustuslakiluonnosta. Myös Vanhanen suhtautui turvatakuisiin varauksellisesti. Kun hallitusten välisessä konferenssissa asiasta päästiin yhteisymmärrykseen muotoiltiin valtiojohdon myönteinen näkemys kuitenkin puolustuspoliittiseen selontekoon, joka annettiin vuosi sitten eduskunnalle.
Nyt kun perustuslain hyväksymismenettely on jäissä Ranskan ja Tanskan kielteisten kansanäänestysten jälkeen, on suhtautuminen turvatakuisiin muuttunut jälleen nihkeäksi. Toisaalta Halonen on todennut, että turvatakuiden puute ei ole ongelma.
"Ota tästä nyt sitten selvää", Zyskowicz totesi lehdistökatsauksensa jälkeen.
Puheenjohtaja Jyrki Katainen myöntää, että haastamalla presidentti ja pääministeri turvatakuukeskusteluun, puolue halua kohdella heitä presidentinvaaleja käyvinä ehdokkaina.
Kataisen mukaan kokoomus haluaa painostuksellaan myös selvyyden siihen, mikä on Halosen ja Vanhasen todellinen kanta turvatakuisiin. "Mikä on se tahtotila, joka valtiojohdolla on tästä asiasta eli halutaanko niitä vai ei?" Katainen toteaa.
Turvatakuulauseke velvoittaa myös Suomea mahdollisiin toimenpiteisiin. Zyskowicz myöntää, että kansalaismielipide on jyrkän kielteinen Nato-jäsenyyttä kohtaan. EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suhteen mielipiteet ovat Zyskowiczin mukaan myönteisemmät.
Vastatuuleen ajautuneen EU:n perustuslain käsittely on toistaiseksi pysähdyksissä. Sopimuksen kohtalo on esillä syksyllä, kun pääministeri antaa asiasta selonteon.
