Kokoomusväki kokoontuu vajaan kahden viikon päästä puoluekokoukseen päälle päin katsottuna auvoisessa tilassa. Alla ovat voitokkaat europarlamenttivaalit, eikä kokouksen ykkösasiaan eli uuden puheenjohtajan valintaan liity linjariitoja eikä samaa verenmakua kuin SDP:n johtajavaaliin.
Jyrki Kataisen seuraajan valinta ei ole silti suinkaan ongelmaton. Puolue ei valitse vain uuden puheenjohtajan, vaan myös pätkäpääministerin sekä eduskuntavaalien veturin, josta voi tulla seuraava pääministeri.
Pulma johtuu eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbista ja hänen huimasta suosiostaan EU-vaaleissa. Hän imuroi niissä pikkuista vaille 150 000 ääntä eli melkein kaksi kertaa niin paljon kuin ääniharavojen kakkonen Jussi Halla-aho (ps.)
Ennen EU-vaaleja katsottiin, että Stubb, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ja myös sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko lähtisivät kisaan kutakuinkin samalta viivalta. Tosin Vapaavuorta pidettiin ennakkosuosikkina.
Tilanne muuttui Stubbin huiman äänisaaliin myötä. Vapaavuori ja Risikko eivät mittauttaneet valtakunnallista kannatustaan europarlamenttivaaleissa. Jos olisivatkin, he eivät olisi päässeet lähellekään Stubbin saamaa äänivyöryä.
Puoluekokousedustajat joutuvat miettimään nyt, onko heillä poliittisesti varaa olla palkitsematta Stubbin huimaa kansansuosiota ja jättää hänet valitsematta Kataisen seuraajaksi.
Kansan ja myös puolueväen suosikin valitsematta jättäminen ja tyly passittaminen Brysseliin europarlamentin riviedustajaksi olisi nöyryyttävä epäluottamuslause puolueelta ja näyttäisi poliittiselta lukutaidottomuudelta juuri eduskuntavaalien alla.
Vaikka kokoomus lähtisi uusiin eduskuntavaaleihin Stubbin johdolla hänen kansansuosionsa takia suurimmin voitontoivein, asia ei ole pidemmällä tähtäimellä yhtä yksinkertainen. Vapaavuorella on kilpailijoitaan parempi kokemus täyttää pääministerin isot saappaat. Olisiko hänestä, tai Risikosta, kuitenkaan vaalivoiton tuovaksi puheenjohtajaksi?
Stubbin suurin kiinnostus kohdistuu ulko- ja eurooppapolitiikkaan. Etenkin EU-politiikka on vielä isompi osa pääministerinkin tehtävää, mutta kotimaassa pääministeri näkyy silti eniten sisäpolitiikan kautta.
Pääministerin tehtävän vaikeusastetta eduskuntavaalien jälkeen lisää vielä se, että edessä on kipeitä päätöksiä – etenkin jos talous kehittyy yhtä takkuisesti kuin nyt. Stubbia ei ole testattu sisäpoliittisissa väännöissä, toisin kuin Vapaavuorta tai Risikkoa.
Katainen aikoo ottaa Suomen EU-komissaarin tehtävät heinäkuun alussa. EU-johtajat ratkovat huippukokouksessaan kesäkuun lopulla unionin nimityspakettia.
Jos Katainen nimitetään EU:n huippuvirkaan, Suomessa ryöpsähtää käyntiin komissaarikisa. Jos kokoomus ei valitse Stubbia puheenjohtajaksi, se varmasti yrittäisi hyvitellä häntä komissaarin salkulla. Se taas ei käy hallituksen toiselle pääpuolueelle SDP:lle eikä varmaan myöskään EU-vaaleissa hyvin pärjänneelle keskustalle.
Pääkirjoitus