Suomen kokonaistuotannon kasvuvauhti oli viime vuonna arvioitua hitaampi. Tarkistettujen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi 5,6 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttia Tilastokeskuksen aiempaa arviota vähemmän.
Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 780 miljardia markkaa. Eniten kansantuotetta lisäsi metalliteollisuuden tuotannon kasvu.
Kansantalouden kysyntä oli viime vuonnakin vankasti viennin varassa. Viennin määrä nousi peräti 18 prosenttia ja tuonnin määrä 16 prosenttia.
Yksityiset kulutusmenot kasvoivat viime vuonna 2,2 prosenttia. Julkiset kulutusmenot pysyttelivät edellisvuoden tasolla. Investointien määrässä oli 4,8 prosentin nousu.
Yritysten tulokset nousivat vuonna 2000 uuteen ennätykseen. Yritykset maksoivat parantuneesta tuloksesta viime vuonna myös ennätysverot ja -osingot. Yritysten toimintaylijäämä petrasi 20 prosenttia ja nousi 133 miljardiin markkaan.
Välittömiä veroja yritykset maksoivat 38 miljardia markkaa ja osinkoja 44 miljardia markkaa. Molemmat kasvoivat 30 prosenttia edellisestä vuodesta.
Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo taas väheni viime vuonna reaalisesti 0,4 prosenttia. Bruttotulot kasvoivat, mutta välittömät verot lisääntyivät vielä enemmän.
Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti kuusi prosenttia eli enemmän kuin käytettävissä oleva tulo. Säästämisaste heikkeni 1,6 prosenttiin.
Valtion rahoitusasema muuttui viime vuonna ylijäämäiseksi. Ylijäämä oli 27 miljardia markkaa, ja se syntyi lähinnä verotulojen poikkeuksellisesta kasvusta.
Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 55 miljardia markkaa ylijäämäinen, kun mukaan lasketaan myös paikallishallinto ja sosiaaliturvarahastot. Ylijäämä oli seitsemän prosenttia bruttokansantuotteesta.