Kaisa-Maria Töllin Häiriö -kirjaan liittyvä artikkeli (Kaleva 27.9.) nostaa esiin monia tärkeitä havaintoja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta.
On hyvä, että häirintä- ja syrjintätapauksista voidaan keskustella julkisuudessa. Tällaiseen epäasialliseen käytökseen tulee suhtautua ehdottomalla nollatoleranssilla ja siitä täytyy pystyä ilmoittamaan eteenpäin ilman leimautumisen pelkoa.
Viime aikoina keskustelu naisten asepalveluksesta on kuitenkin saanut liiaksi negatiivisen kaiun, emmekä tunnista itseämme esitetyistä kuvauksista.
Töllin haastattelu antaa yhden kuvan, mutta ei kokonaiskuvaa tilanteesta. Meitä reserviin koulutettuja naisia on tätä nykyä yli kahdeksantuhatta. Jokaisella meistä on oma kokemuksensa palvelusajastaan.
Naiset vastaavat muiden varusmiesten mukana puolustusvoimien koulutusta koskeviin loppukyselyihin, mutta tiettävästi heidän palvelusaikaisista kokemuksistaan ei ole tehty kattavaa erillistä tutkimusta.
Kokemuksiin omasta asepalveluksesta vaikuttavat monet eri tekijät, kuten joukko-osaston ja -yksikön henki sekä lähimpien palvelustovereiden ja esimiesten tuki.
Omassa tuttavapiirissämme kokemukset palvelusajalta ovat pääosin myönteisiä. Ne ovat saaneet meidät osallistumaan kertausharjoituksiin, ylenemään reservissä ja osallistumaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Olemme saaneet arvokasta ja käytännönläheistä johtajakoulutusta, jota olemme voineet hyödyntää työelämässä.
Vaikka puolustusvoimissa monien muiden organisaatioiden tavoin on kehitettävää, haluamme kannustaa nuoria naisia hakeutumaan vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Varusmiespalvelus kasvattaa nuorta naista ja miestä, tuo arvokasta koulutusta ja kokemusta sekä luo jopa elämänmittaisia ystävyyssuhteita ja verkostoja.
Varusmiespalveluksen suorittamista edistävät hyvä fyysinen kunto, korkea motivaatio ja oikea asenne riippumatta sukupuolesta. Varusmiespalveluksen aikana asevelvolliset koulutetaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja siten osaltaan luodaan edellytykset sodan ajan varalta tarvittavien joukkokokonaisuuksien tuottamiselle. Tämä tavoite on hämärtynyt julkisessa keskustelussa. Keskeistä on ymmärtää puolustusvoimien ja varusmieskoulutuksen tarkoitus.
Mirva Brola
reservin luutnantti, päätoimittaja
Maria Astrén
reservin ylivääpeli, aluejohtaja
Maria Fonsell
reservin kapteeni, it-johtaja
Tiina Laisi-Puheloinen
reservin kapteeni, hallituksen puheenjohtaja
Anniina Laurema
lääkintäyliluutnantti, yleiskirurgian erikoislääkäri, LKT
Maija Mattila
reservin kapteeni, lakimies
Anne Nurminen
yliluutnantti evp, toimitusjohtaja
Johanna Snäll
reservin yliluutnantti, suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri, LKT, dos.
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.