Pekingin olympialaiset: Katso ki­sa­oh­jel­ma tästä

SSAB: Raa­hes­sa saatiin kai­vat­tu päätös: te­räs­teh­das jatkaa

Koiteli Elää vaa­lean­pu­nais­ten rak­kaus­la­sien läpi

Ensimmäinen kertani Koiteli Elää -festivaaleilla, ja odotukset ovat korkealla.

Komeat ja kauniit festivaalimaisemat auringonlaskun jälkeen.
Komeat ja kauniit festivaalimaisemat auringonlaskun jälkeen.
Kuva: Riikka Pitkäaho

Kirjoittaja on Kalevan yleisöarvioija, joka raportoi yleisön näkökulmasta Oulun juhlaviikkojen festivaalitapahtumista.

Ensimmäinen kertani Koiteli Elää -festivaaleilla, ja odotukset ovat korkealla. Tapahtuma järjestetään nyt kuudetta kertaa, ja edellisvuosien tapaan se on myös tänä vuonna loppuunmyyty, ollut itse asiassa jo joulukuusta lähtien. Lisäksi tapahtuma on ristitty vaatimattomasti Suomen kauneimmaksi festivaaliksi.

Ja kuinkas kävikään. Jo etukäteen mieleeni piirtynyt kuva sympaattisen leppoisasta tapahtumasta sai vahvistusta jo siinä vaiheessa, kun festarikuljetus kaartoi Kiimingin Koitelinkosken parkkialueelle lämpimänä lauantai-iltapäivänä. Kansa vaelsi hyväntuulisena alueelle, aurinko paistoi ja yleisöarvioijankin suupielet venyivät korvia kohti.

Näillä festivaaleilla järjestäjät pitivät huolen yleisöstään. Ruoka-, juoma-, huussi- ja kuljetuspalvelut pelasivat. Lisäksi alueella pääsi mm. tarttumaan maalipensseliin ja näin jättämään kädenjälkensä väritysseinään, sekä neulomaan artistille lahjoitettavaa kaulahuivia pullantuoksuisella festarimummolaksi nimetyllä tunnelmatuvalla. Lavojen aikataulut puolestaan oli limitetty niin, ettei turhan pitkiä odotusaikoja päässyt syntymään. Niin, oli siellä siis niitä artistejakin.

Koskilavalla esiintyivät yhden illan aikana Pave Maijanen, Club for Five, Anna Puu, Raappana ja J. Karjalainen. Pienempi klubilava oli oululaistaustaisten nuorten lupausten valtakuntaa. Lavalle kapusivat alkuvuonna järjestetyssä artistihaussa valikoituneet Iina Palokangas, Juuni & Olkimaa, Mela sekä Sola.

Pienoinen kaatosade kesken Club for Fiven keikkaa hieman hillitsi tunnelmaa. Yksi jos toinenkin sadetakki niskassa tanssahteleva festivaalivieras tosin vakuutteli, ettei sole mikhään. Yleisö ansaitsi muutenkin tunnustusta siitä, että otti jokaisen artistin vastaan innolla ja lämmöllä. Siinä, missä järjestäjät pitivät huolen yleisöstä, niin yleisö piti kyllä huolen artisteista.

Koiteli Elää oli selkeästi aikuisten oma musiikkifestivaali. Yleisön keski-ikä lähenteli äkkiseltään arvioituna, noh, keski-ikää. Lapset pääsevät vuorostaan tutustumaan jylhiin festarimaisemiin pääsymaksuttomassa Koiteli elää lapsille -tapahtumassa elokuun 27. päivä. Voi olla, että samainen yleisöarvioija nähdään myös siellä samaiset vaaleanpunaiset lasit päässään. Arvioijan kasvoille jämähtänyt virne ei nimittäin ole laantunut vielä tätä kirjoittaessakaan. Eikä tämä ollut edes maksettu mainos.