Oulun kaupunginorkesteri matkustaa maanantaina esiintymään Lieksan vaskiviikolle, jossa se myös säestää kansainvälisen baritonitorvikilpailun finaalin.
Lieksan-vierailuun sisältyy tiettyä haikeutta. Liki kymmenen vuotta Oulun kaupunginorkesterin intendenttinä toimineelle Riitta Pulliaiselle tämä on viimeinen yhteinen konserttimatka orkesterin kanssa.
Syyskuun alussa Pulliainen aloittaa uuden työnsä Savonlinnasalin toimitusjohtajana. Sen jälkeen hänen ei tarvitse enää kinuta Oulun kaupunginhallitukselta lisää soittajan vakansseja ja kauan toivottuja tallennekorvauksia.
Mutta kuten vanha kansanviisaus sanoo, vaiva ei puutu vaan se muuttuu. Savonlinna kun ei oopperajuhlakauden ulkopuolella ole mikään kulttuurin metropoli.
Elämän mäki
"Olen saanut olla Oulun kaupunginorkesterista ylpeä, ja varmasti vielä kaipaan kaikkia näitä ihania ihmisiä. Mutta muuttonikin on tunnepohjainen päätös. Synnyin Enossa Pielisen itärannalla. Lapsuuteni ja nuoruuteni asuin Joroisissa ja Varkaudessa. Jotenkin vain minua yhä kiehtoo pohjoiskarjalainen maisema. Vuosikymmeniä olen vannonut, että sinne minä vielä takaisin menen", Riitta Pulliainen tunnustaa.
"Kun ajan Oulusta kesämökille Joroisiin, niin täsmälleen Vieremän kohdalla Salahmin mäkeä alas laskiessa kiristävä panta poestuu piästä ja murre kiäntyy oikeeks. Takaisin tullessa tapahtuu sama ilimiö. Kun mäkkee nousoo ylös, aatokaan ei oikein kunnolla taho kulukee."
Pidemmän aikaa Riitta Pulliainen olikin etsiskellyt töitä akselilta Kuopio - Joensuu - Savonlinna - Mikkeli.
"Hain ihan oikeasti lehti-ilmoituksen perusteella Savonlinnasalin toimitusjohtajan virkaa, sitä ei minulle tarjottu. Haastatteluun kutsuttiin kahdeksan ihmistä, joista kaksi ei lopulta tullut paikalle. Hakijoita oli 25."
Pulliaisella on jo katsottuna vuokra-asunto Savonlinnasta, vaikka kesämökin lisäksi lapsuuden aikainen kotitalokin olisi vielä paikallaan muutaman kymmenen kilometrin päässä Joroisissa.
Vähällä rahalla
Uuden aloittaminen ja tekeminen kiinnostaa. Koko ikänsä Riitta Pulliainen on työskennellyt haasteellisissa projektitöissä muun muassa mainonnan, konsultoinnin ja ulkomaankaupan aloilla.
Savonlinnassa lasketaan eduksi, että lingvistisen peruskoulutuksen saanut uusi toimitusjohtaja puhuu sujuvasti venäjää ja saksaa tavallisten englannin ja ruotsin ohella. Hän myös opiskelee sivutoimisesti taloustieteitä Vaasan yliopistossa.
"Savonlinnasali on toiminut vasta niin vähän aikaa, kaksi vuotta, ettei se ole vielä oikein löytänyt omaa linjaansa. Kyseessä on kaupungin tytäryhteisö, jossa vähemmistöosakkaita ovat Lomaliitto ja Savonlinnan oopperajuhlat. Tarkoitus on, että sali saataisiin kannattamaan ja maksamaan itse omat kulunsa", Pulliainen kertoo.
Savonlinna on kesällä oopperajuhlien aikaan ihana kaupunki ja väkeä riittää, mutta hiljainen talviaika tuottaa hankaluuksia. Kulttuurilaitoksen johtaja alkaa helposti muistuttaa sisävesilaivan kapteenia.
"Ensi aion tarkkaan pohtia, millaisia tilaisuuksia saliin kannattaa ryhtyä tavoittelemaan. Tähän saakka Savonlinnasalin toiminta on ollut hyvin viihdekonserttipainotteista, johtuen edeltäjäni Matti Järveläisen promoottoritaustasta. Klassista musiikkia salissa pitäisi tarjota enemmän myös talvella. Muita tärkeitä osa-alueita ovat muun muassa lapset ja nuoret sekä kokous- ja kongressitoiminta yhteistyössä viereisen kylpylähotelli Casinon kanssa."
"Vielä emme ole päässeet saliyhtiön hallituksen kanssa keskustelemaan tarkemmista linjauksista, enkä ole nähnyt minkäänlaisia talouslukuja. Mutta kun kerroin edeltäjälleni Oulussa käytettävissä olevista summista, hän parkaisi, ettei ole niin suuria rahoja nähnytkään."
Henkilöstöresursseja Savonlinnasalilla on vähän: toimitusjohtajan lisäksi vain tekninen käyttöpäällikkö ja jonkin verran kausiluontoista tilapäistyövoimaa matkailualan oppilaitoksista.
Pulliaiset kattavat maan
Riitta Pulliainen myöntää, että reilusti yli viidenkympin iässä uuden aloittaminen myös hiukan pelottaa. Jospa hän ei todellisuudessa enää kuulukaan lapsuutensa maisemiin.
"Serkkuni perhe paluumuutti Tohmajärvelle. Siellä heitä alkoi vähitellen ottaa päähän ainainen kiänteleminen ja viänteleminen: no empä tiiä häntä, kerkiihän tuota, ehtiipähän nämä, eihän näillä nyt niin mittään kiirettä... Ilmeisesti tämä piirre ei ole muuttunut miksikään. Se voi olla asia, johon Savonlinnassa hermostun. Saatan pamahtaa ja räsähtää aika nopeasti."
Riitta Pulliaisen aviomies, kansanedustaja Erkki Pulliainen ei muuta Savonlinnaan. Hän jää asumaan Pulliaisten nykyiseen Pateniemen-asuntoon, ja on jo asettunut ehdokkaaksi syksyn kunnallisvaaleissa. Perheen lapset ovat lähteneet maailmalle.
Aviokriisistä ei siis ole kyse, erosta puhumattakaan, vakuuttaa Riitta Pulliainen. Käytännössä Pulliaiset ovat viettäneet samantyyppistä elämää 18 vuotta.
"Olemme ja pysymme naimisissa, vaikka herra Pulliainen jää seilaamaan Helsingin ja Oulun väliä. Muutokset avioliitossamme ovat pelkästään logistista laatua. Kuten Rovaniemen lennostossa juuri sopimuskersantin työt aloittanut poikani Rauli totesi, tämän jälkeen Pulliaiset kattavat tämän Suomenmaan oikein hyvin."
