Lukion kurssien läpäisyyn kuuluu iso koe, jossa tiivistyy kurssin aikana opiskellut asiat. Lukioissa kokeet tehdään koeviikolla, perättäisinä päivinä kustakin aineesta. Koeviikolla ei ole oppitunteja. Koulussa käydään vain tekemässä kurssien kokeet.
Koeviikot eivät satu samaan aikaan kaikissa lukioissa, koska jaksojen, kurssien ja oppituntien pituudet ja laajuudet vaihtelevat. Koeviikko saattaa ajoittua esimerkiksi keskiviikosta keskiviikkoon, jotta opiskelijalle jäisi viikonloppu aikaa pänttäämiseen.
Asiapaketit
hallintaan
Lukiossa yhden kurssin sisältö mahtuu yhden kirjan kansien sisään. Yhden aineen pänttäämiseen riittää useita satoja sivuja.
Toisin kuin peruskoulussa, lukiolaiset eivät törmää kokeissaan helpohkoihin arvailu- ja yhdistelytehtäviin. Koekysymykset eivät keskity nippelitietoon vaan hallitta on laajoja asiakokonaisuuksia, joihin ei vastata yhdellä sanalla tai lauseella.
Pitkien esseevastausten tekoa harjoitellaan koko lukioaika. Matemaattisissa aineissa tehtävien maksimipisteitä ei ongita pelkillä oikeilla vastauksilla. Tärkeämpää on osata perustella tehtävien ja laskujen jokainen vaihe ja merkitä työntulos näkyviin. Laskemis- ja ajattelutapa on tärkeämpää kuin ulkoa opeteltu tieto.
Lahjakaskin
joutuu lukemaan
Joillekin koeviikko on täyttä uurastusta yömyöhään asti. Stressi saattaa viedä jopa yöunet. Jaksossa voi olla esimerkiksi viisi kurssia, joista kustakin pidetään koe.
Joka päivälle siis riittäisi paljon luettavaa ja kerrattavaa, jotta koemenestys olisi taattu. Yleensä ahkerin lukemisoperaatio jätetään koetta edeltävään viimeiseen iltaan jopa yöhön. Tehokkainta olisi tietysti aloittaa kertaus hyvissä ajoin jo edellisellä viikolla.
Vaikka lukiolaiset tiedostavat tämän tehokkaan, yksinkertaisen opiskelutavan ja tietävät, ettei viimeisenä iltana ehdi enää oppia, motivaatiota ei välttämättä riitä tunnolliseen lukemiseen. Yläasteella toiset tottuivat pääsemään vähemmällä ja olivat niin lahjakkaita, etteivät lukeneet kokeisiin. Vastaavanlaista lahjakkuutta esiintyy harvemmin lukiossa.
Ulkoa opettelu
ei auta
Ulkoa opettelemisesta ei juurikaan ole hyötyä. Muistiinpanojen ja muistisanojen lukeminen voi helpottaa asioiden muistamista. Myös aikajanojen, kaavioiden ja muiden graafisten esitysten tulkitseminen auttaa hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia.
Ensimmäisenä vuonna lukiolaiset löytävät luultavasti jo oman opiskelutekniikkansa ja tuntevat itsensä ja vahvuutensa. Koeviikkoja ehtii tulla monta kertaa lukiovuosien aikana, joten jotkut asiat oppii viimeistään kantapään kautta. Koeviikkokoettelemus antaa ennen kaikkea esimakua tulevista yo-kirjoituksista.