Tämä juttu on Auto Bildin tuottamaa sisältöä.
Uusi, fiestamaisen näköinen Ka+ on hauska sompailtava sekä kaupungissa että maantiellä.
Futuristisesti muotoiltu Ka ilmestyi markkinoille parikymmentä vuotta sitten vuonna 1996. Toinen sukupolvi esiteltiin vuonna 2008. Kolmannen, aiempaa tavanomaisemmin muotoillun mallin vuoro koitti vuonna 2014.
Ensimmäiset kaksi polvea Ka oli aina 3-ovinen. Aluksi vain Brasiliassa myynnissä olleen nykyisen kolmannen sukupolven Kan saa suuressa maailmassa sekä 5-ovisena hatchbackina että 4-ovisena sedanina.
Nykymallista käytetään nimeä Ka+, ja sen sukunäköinen keulailme tuo mieleen Fiestan ja Focuksen. Suomeen tuodaan hatchback-versiota, jonka ulkoinen ilme on lähellä Fiestaa. Entiset vallattomat – ja monen mielestä hauskat – muodot ovat jääneet historiaan.
Fiesta-perua oleva tanakaksi leivottu alusta soveltuu pätevästi tasaisen rauhalliseen maantieajoon, mitä uudet takajousituksen puslat, keulan uudenlainen apurunko sekä mallikohtaisesti säädetyt jouset ja iskunvaimentimet osaltaan avittavat.
Ketteryytensä ansiosta Ka+ soveltuu yhtä lailla kaupunkipyöritykseen. Sähköisesti tehostetun ohjauksen keskialuetuntuma on maantieajossa täsmällinen, ja kierroksia on laidasta laitaan 2,6. Ohjauksen tehostus säätyy ajonopeuden mukaan.
Ajossa Ka+ tuntuu monessa suhteessa itseään kookkaammalta autolta, sillä sen jousitus nielee mallikkaasti epätasaisuudet, ja sen luokassaan alhainen sisämelutaso aiheuttaa positiivisen yllätyksen. Ka+:n melutaso oli tässä hintaluokassa niin kohtuullinen, että takamatkustajat ottivat asian puheeksi. Ei ihme, että tehtaan mukaan Ka+:n melutaso (73 dB) on nopeudessa 80 km/h tämän kokoluokan matalin.
Vapaastihengittävä 1,2-litrainen 4-sylinterinen Ti-VCT-moottori kertoo pikkuautosta, sillä se kehittää maltilliset 85 hevosvoimaa ja saavuttaa suurimman väännön (112 Nm) vasta käyntinopeudella 4 000 r/min.
Polttoaineen suihkutuksella varustetun bensiinimoottorin alavääntö on perin vaatimatonta, joten kiihdytys edellyttää aina reipasta vaihteiden käyttöä. Tehdas ilmoittaa auton kiihtyvän satasen nopeuteen maltillisessa 13,9 sekunnissa. Vastaavasti ohituskiihtyvyydestä viestiköön 50–100 km/h -lukema 20,3 s.
Tässä mielessä 3-sylinterinen turbotekniikka palvelisi varmasti kokonaisvaltaisesti ajatellen pätevämmin, mutta Ti-VCT:llä saavutettaneen valmistuskustannuksellisia etuja. Pitää myös muistaa, että Ti-VCT on aivan pätevä moottori kiireettömään ajoon.
5-portainen manuaalivaihteisto hoitaa tehtävänsä sujuvasti, ja kytkimen liikerata tuntuu sopivalta. Ohjauksen keskialue on maantieajossa täsmällinen. Ka+:ssa on tässä hintaluokassa odottamaton lisämauste: ohjelmoitavan MyKey-avaimen avulla vanhemmat voivat valvoa jälkikasvunsa ajoja esimerkiksi säätämällä etukäteen rajan äänentoistolaitteiston volyymitasolle tai asettamalla nopeusrajoituksen. Ka+:n lähi- ja kaukohalogeenivalot ovat sen sijaan melkoinen pettymys – niiden valoteho on korkeintaan tyydyttävä.
Toimivia sisäratkaisuja
Erittäin selkeitä päämittareita on nopea tulkita, eikä kojelaudan viimeistelyssä ole moittimista. Kosketusnäytön sijaan Ka+:ssa on pieni, selkeä näyttöruutu kojelaudan ylälaidassa. SYNC-tietoviihdejärjestelmä on vakiovaruste.
Muilta osin kojelaudan suunnittelu edustaa perinteistä Fordia. Keskikonsolin kahden mukitelineen lisäksi Ka+:ssa on runsaasti säilytyslokeroita ja ovissa pullotelineet. Tehtaan mukaan pikkuautossa on 21 säilytyslokeroa.
Testiautossa lisävarusteena olleeseen Driver Assistance Packiin (470 e) sisältyvät takapysäköintitutkat, sähköisesti taittuvat ovipeilit ja sähkötoimiset takasivulasit.
Ka+:n ryhdikkäissä etuistuimissa on perusluonteestaan huolimatta asiallinen sivuttaistuki ja riittävä reisituki. Takana polvitila jää pitkäjalkaisille ahtaaksi, jos etuistuimet on säädetty korostetun taakse.
Automaatti-ilmastointi (+210 e) on sinänsä helppokäyttöinen, mutta ongelmaksi muodostuu termostaatin liiallinen jyrkkätoimisuus. Jos näyttöön säätää 21 astetta, matkustamoon puhaltaa pian liki kolmeakymmentä. Ka+ vaikuttaa siis pakkasia ajatellen lämpimältä autolta, mutta vastaavasti kuumuuden jäähdyttäminen edellyttää siirtymistä toiseen laitaan, noin 16 asteen valintaa. Eli keskihaaleaa puhallusilmaa on vaikea kehittää. Usb-portti ja 12 voltin liitin ovat keskikonsolissa helposti käytettävässä paikassa.
Sähköinen takaluukun avaus toimii sekä kojelaudan painikkeesta että avainperästä. Tavaratilaa voi luonnehtia tämän kokoiseen pikkuautoon kohtuullisen mittaiseksi – sen tilavuudeksi ilmoitetaan 849 litraa.
Bensiinin täyttöaukko on auton vasemmalla kyljellä, ja luukun avausvipu on japanilaiseen tyyliin kuljettajan puolella lattiassa. Fordin jo perinteeksi muodostunut korkiton bensatankki lisää käyttömukavuutta.
Tällä hetkellä Suomeen saapuvat Ka+-mallit valmistetaan Intiassa. EU:n ulkopuolella tapahtuva valmistus korottaa niiden hintoja. Jatkossa Ka+:t saattavat saapua Suomeen Belgian tehtailta, ja silloin hinnat todennäköisesti laskevat nykytasosta.
Miellyttää: Ajettavuus on laadukasta.
Ärsyttää: Apukaukovalot olisivat tarpeen.
Yllättää: Automaatti-ilmastoinnin termostaatti on liian jyrkkätoiminen.
Yhteenveto: Fiestaa edullisempi kompakti Ka+ on mainio valinta hyvin toimivaa käyttöautoa hakevalle. Ka+ palvelee ketterästi kaupungissa, mutta sen alusta on yhtä kotonaan maantiellä.
Kalevan digitilaajana voit tutustua Auto Bildin lehtiin uudessa eKalevassa!
Ford Ka+ 1.2 Ti-VCT 85 hv Ultimate
Moottori R4, 1196 cm³, 63 kW (85 hv)/6300 r/min, 112 Nm/4000 r/min
Suorituskyky 0–100 km/h 13,9 s, huippunopeus 166 km/h
Kulutus 4,8 l/100 km bensiini 95
CO2-päästöt 110 g/km
Voimansiirto M5, etuveto
Mitat p. 3929, l. 1695, k. 1524 mm, akseliväli 2489 mm, omamassa 1055 kg, vetomassa 300/300 kg, tavaratila 270–849 l, tankki 42 l