Moni on taas tuskastellut jokavuotista joululauluhelvettiä. Normaalisti yhteiskunnassa elävä kansalainen ei voi millään välttyä joka puolelta tunkevalta joulusaasteelta. Pahimpia rysiä ovat marketit, joissa kulkusten kilinä tervehtii jo ovella. Joululauluista on tullut äänitapettia, jotka ruoskivat ihmisiä ostamaan lisää lahjoja.
Vaikka lapsuuden rakkaita muistoja täynnä olevien joululaulujen valjastaminen kaupallisiin tarkoituksiin ärsyttääkin monia, pääsee valtaosa meistä joulutunnelmaan juuri laulujen kautta. Joululevykauppa onkin isoa bisnestä. Tämän ovat huomanneet myös levy-yhtiöt.
Tänäkin jouluna pukkaa joululevyä Jani Wickholmilta, Joel Hallikaiselta kaiken maailman kokoelmista puhumattakaan. Hyvin tehty joululevy on myös jokajouluinen rahasampo. Tenori Pentti Hietasen vuonna 2001 ilmestynyt albumi Joulun ihme ylitti juuri 30 000 myydyn kappaleen platinalevyrajan. Tarja Turusen kahden vuoden takainen joululevy, Henkäys ikuisuudesta, on myös myynyt platinaa.
Klassikon uudelleen lämmittely on aina turvallisin vaihtoehto joululevyn teossa. Uusien joululaulujen tekemiseen sisältyy aina riski, ettei niistä kukaan kiinnostu. Poikkeuksiakin on. Viime vuosikymmenten onnistuneimmat joululaulut ovat lähteneet Juice Leskisen ja Vexi Salmen kynästä. Juicen säveltämä ja sanoittama Sika ilmestyi vuonna 1980 Juicen Kuusessa ollaan -joululevyllä ja nousi välittömästi niin lasten kuin aikuistenkin suosikiksi.
Kassu Halosen säveltämä ja Salmen sanoittama Sydämeeni joulun teen ilmestyi Vesa-Matti Loirin samannimisellä levyllä vuonna 1988. Kappale on saavuttanut valtavan suosion ja pysyy joulun hittinä tulevinakin vuosina. Loirin jälkeen laulun ovat levyttäneet lukemattomat artistit.
Uusia joululauluja toki tehdään vuosittain ja jotkut niistä jäävät elämäänkin. Omat vastaiskunsa joululevymarkkinoille ovat tehneet niin Leevi & The Leavings kuin Jope Ruonansuukin. Leavingsin Jouluaattona kännissä tai Oikein surullista joulua ovat biisit kirjoittaneelta Gösta Sundqvistilta protesteja tekopyhille joulumarkkinoille.
Ruonansuun Pakollinen joulu on hauska laulu jouluähkystä, sen kaikissa merkityksissä. Laulussa kysytään: "onks pakko pittää rosollista jos ei taho". Putte-vainaassa Ruonansuu suree kinkuksi ampumaansa Puttea, kappale, jota ei kannata soittaa herkkämielisille.
Yhtye Joulumantelit koottiin vuonna 2000 Helsingin Sanomien Nyt-liitteen pyynnöstä tekemään joululaulu yhdessä päivässä. Syntyi Joulun pelko, jossa olivat mukana Jonna Tervomaa, Kalle Ahola, Lasse Kurki ja Tehosekoittimen Matti Mikkola. Kappaleen toisella säveltäjällä Kurjella on selvä vastaus siihen, mikä tekee laulusta joululaulun.
"Kulkuset! Mihin tahansa lauluun kun lisää sanan joulu tai christmas ja kulkuset, niin ihmiset ajattelevat, että se on joululaulu. Sekaan täytyy laittaa myös ripaus joulun mystiikkaa, joulupukkia ja muuta satuolentoa. Jouluhan on ylipäätään tuollainen satumaailman ilmiö", Kurki nauraa.
Uuden klassikon tekeminen on kuitenkin vaikeaa. Pelkät kulkuset eivät riitä.
"Tärkeintä on hyvä teksti ja tarina. Jos tietäisin reseptin, olisin tehnyt jouluhittejä jo ison liudan."
Kurjen mielestä joululaulut ovat hieno asia, eikä häntä häiritse jokavuotinen levyjen tulva.
"Minusta on ihanaa, kun bändit ja artistit tekevät joululauluja, jos ne vain ovat hyvin tehtyjä. Vuodesta toiseen soi enemmän tai vähemmän ne samat joululaulut. Olisi hienoa, kun tulisi huolella ja rakkaudella tehtyjä uusia joululauluja tähän maailmaan."
Kurjen oma suosikki on Juice Leskisen Sika, joka vetoaa realistisessa absurdiudessaan. Toinen lapsuuden ajan lempijoululaulu on Tonttujen jouluyö Tapio Rautavaaran laulamana. Kurki mainitsee myös Beatlesin faneilleen lähettämän joululaulun, John Lennonin Happy Christmas (War Is over) sekä Sladen Merry Xmas Everybody.