Tilaajille

Ki­vi­ka­so­jen ra­ken­ta­mi­nen tun­tu­rei­den päälle karkasi käsistä – "Ki­vi­ka­sa on kuin ves­sa­kir­joi­tus, se kertoo, että minä kävin täällä"

Retkeilijöiden into rakentaa kivikasoja tunturiin muuttaa luontoa ja maisemaa Lapissa.

Vanha Kemin ja Tornion Lapin rajamerkki Aakenustunturilla Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Kivikasoja Kellostapulin laella Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Avotunturin kuviomaa on syntynyt tuhansien vuosien kuluessa roudan vaikutuksesta. Merkkikivikasa Ruijan polulla Sompion luonnonpuistossa. Kivikasoja Kiilopään huipulla Urho Kekkosen kansallispuistossa.
Vanha Kemin ja Tornion Lapin rajamerkki Aakenustunturilla Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa.
Vanha Kemin ja Tornion Lapin rajamerkki Aakenustunturilla Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa.
Kuva: Sami Viljamaa/Metsähallitus

Retkeilijöiden into rakentaa kivikasoja tunturiin muuttaa luontoa ja maisemaa Lapissa.

Esimerkiksi Pallas-Yllästunturin Kellostapulilla ja Taivaskerolla, sekä Urho Kekkosen kansallispuiston Kiilopäällä kivitornit nousevat paikoin miestä korkeammaksi, ja kasoja voi olla kymmenittäin.

Ilmiö ei ole uusi, mutta viime vuosina kasojen koko ja määrä ovat kasvaneet hälyttävää tahtia.