Kirkkopäivät on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suurkatselmus, joka tuo yhteen mitä erilaisimpia ryhmiä tapaamisiin, keskusteluihin ja osallistumaan. Näin luonnehtii tänään Oulussa alkavaa suurtapahtumaa johtaja Simo Huhta Kirkkopalvelut-järjestöstä.
"Kirkkopäivät on juuri niin avara kuin Suomen luterilainen kansankirkko on", hän jatkaa.
Moni pohjoissuomalainen suuntaa kesällä herätysliikkeiden kesäjuhliin, mutta kirkkopäivät on tapahtumana erilainen.
"Kirkkopäivät ei koskaan ole ollut siinä mielessä hengellinen kesäjuhla kuin esimerkiksi suviseurat tai herättäjäjuhlat ovat", Huhta korostaa. Alusta alkaen kirkkopäivien lähtökohtana oli luodata kirkon mutta myös koko kansakunnan tilaa ja luoda eheyttä.
Sillanrakentajan tehtävä on Huhdan mukaan säilynyt läpi vuosikymmenten. Vahvistuva ilmiö on tapahtuman ekumeeninen ja kansainvälinen ulottuvuus.
Oulun kirkkopäivien tunnus "Kiinteä yhteys" on Huhdan mielestä osuva esimerkiksi siksi, että muun muassa vanhoillislestadiolaiset ovat ensimmäistä kertaa rakentamassa kirkkopäiviä. Hienona esimerkkinä pohjoisesta ekumeniasta Huhta pitää myös sitä, että Oulun ortodoksinen hiippakunta on päättänyt pitää 25-vuotisjuhlansa luterilaisten kirkkopäivien yhteydessä.
Nuoret aikuiset haaste
Oulun kirkkopäivien kantavana ideana Huhta pitää aihetta, josta keskustellaan tänään perjantaina: kysymystä kirkon jäsenyydestä. Hän luonnehtii sitä jopa kirkon strategiseksi kysymykseksi.
"Kirkkoa huolettavat yhteiskunnan ja arvopohjan muutokset ja se, mihin kehitys kulkee. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kirkon jäsenyys on pudonnut noin puolen prosenttiyksikön vauhtia", hän muistuttaa.
Nuoret aikuiset ovat Huhdan mukaan se ryhmä, joka on kaikkein kauimpana kirkosta. "Se ikäluokka kasvattaa lapset, kastaa ne tai jättää kastamatta. Kehitys voi olla aika arvaamaton", hän taustoittaa perjantain suurta teemaa.
Kansanjuhlan suuntaan
Vaikka kirkkopäivät on Suomessakin jo vuodesta 1918 alkanut perinne, sillä on yksi esikuva ylitse muiden. Se tulee Saksasta. Siellä elää vahvana luterilainen Kirchentag-perinne. Kaksi vuotta sitten maassa järjestettiin ensimmäiset ekumeeniset kirkkopäivät. Niihin osallistui peräti 250 000 ihmistä.
Saksan vaikutteiden mukaan myös Suomen kirkkopäiviä on pyritty painottamaan kansanjuhlaksi, joka näkyy myös suurelle yleisölle. "Saksankin kirkkopäivät ovat voimakkaasti yhteiskunnalliset. Ne ovat saaneet sellaisen aseman, ettei juuri kukaan itseään kunnioittava poliitikko voi jäädä niiltä pois."
Torstaina eri puolilla Oulua tehtiin kirkkopäivien viimeisiä valmisteluja ja tarkistuksia. Kirkkopäiväsihteeri Merja Laaksamo Oulun seurakuntayhtymästä kertoi, että esimerkiksi vielä jokin aika sitten kuulutettuja talkoolaisia kertyi lopulta hyvin.
Torstaihin mennessä koko ajaksi ilmoittautunutta väkeä oli puolitoistatuhatta, joista nuoria viitisensataa. Valtaosa kirkkopäivävieraista tulee kuitenkin Ouluun ilman ennakkoilmoituksia. Nuorten määrä näyttää jäävän odotettua pienemmäksi.
Presidentti Tarja Halonen osallistuu lauantaina torin juhlateltassa Suomen kirkon 850-vuotisjuhlaan. Toisin kuin Kalevassa torstaina kerrottiin, hän ei ole mukana lauantain globalisaatioseminaarissa.
Liikenne voi ruuhkautua
Kirkkopäivien vilkkaimpana päivänä lauantaina liikennettä voi olla ruuhkaksi asti. Silloin kirkkopäiville tuleville on varattu oma parkkipaikka Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön pihalta. Reitti pysäköintialueelle on opastettu Ouluun johtavilta valtaväyliltä. Pysäköintialueelta on maksuton linja-autokuljetus juhlateltalle.
Niitä, jotka eivät pysäköintialueelle mahdu, kirkkopäivien opastuksesta ja vartioinnista vastaava Pekka Lauren kehottaa jättämään auton mahdollisimman kauas keskustasta ja pysymään kärsivällisenä. "Jokaisen vuoro tulee ajallaan, kaikki pääsevät perille ennemmin tai myöhemmin."