Informaatio ja julkisuus presidentinvaaleista ja ehdokkaista täyttää viestintäkanavien akuuteista uutisista valtaosan. Kansalaisille vieraampana ja uutisoinnissa vähemmälle huomiolle jäänee evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalit. Ne toimitetaan 13. helmikuuta, jolloin kirkolliskokoukseen valitaan 32 pappisedustajaa ja 64 maallikkoedustajaa.
Vaalien vähäinen näkyvyys tai merkitys kansalaisille voi johtua esimerkiksi siitä, että maallikkoehdokkaita näissä vaaleissa saavat äänestää kussakin hiippakunnassa vain seurakuntavaaleissa valitut kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen jäsenet. Siten esimerkiksi maantieteellisesti laajimmassa Oulun hiippakunnassa äänioikeutettuja on 1 163.
Kirkosta eronneiden ja kirkkoon liittyneiden osuus huomioidaan mediassa tasaisin väliajoin. Vuoden 2023 alussa Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 65,1 prosenttia väestöstä, eli 3,6 miljoonaa jäsentä.
Jäsenmäärä ja verotulot ovat perusta sille, että kirkon toimintamuodot voivat saavuttaa kaikki avun tarpeessa olevat. Auttaahan diakonia muun muassa heitä, joille esimerkiksi valtion taloudelliset tukitoimet eivät riitä elämisen ylläpitämiseen. Yleisesti kansalaiset, myös kirkkoon kuulumattomat, arvostavatkin kirkon palvelutehtävistä ja toimintamuodoista erityisesti diakoniatyötä.
Kirkolliskokous kirkon ylimpänä toimielimenä käsittelee kirkon oppia, työtä, lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta, ja hiippakuntavaltuustot edistävät kirkon tehtävien toteutumista hiippakunnissa ja seurakunnissa.
Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalit ovat tärkeät kirkon tulevaisuuden kannalta. Merkityksellistä näissäkin vaaleissa on sillä, ketkä ehdokaslistojen yhdistelmien/valitsijayhdistysten ehdokkaat tulevat valituiksi, ja millaiset voimasuhteet tulevat olemaan eri ryhmien välillä.
Kun tarkemmin perehtyy asiaan käy ilmi, että ehdokaslistojen yhdistelmillä on hyvinkin erilaisia painotuksia, näkemyksiä ja tavoitteita kirkon oppiin, toimintaan ja ihmisten osallisuuteen liittyen. Viime kädessä ne kumpuavat siitä, kuinka Raamattua ja sen sisältöä auktoriteettina luetaan, ymmärretään ja tulkitaan.
Kristinusko ja kirkko ovat osa suomalaista kulttuuria, ja kirkko on edelleen merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja toimija. Jotta kirkon arvot; usko, toivo, rakkaus sekä ovet auki -strategia toteutuisi, on niiden sisällön todellistuttava kirkkoon kuuluvien asenteissa, ajattelussa, mielipiteissä ja palvelutehtävissä.
Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaaleissa valituiksi tulevat jäsenet ovat siten paljon vartijoina siinä, kuinka kirkon viesti vastaa ihmisten haluun kuulua evankelis-luterilaiseen kirkkoon, ja heidän hengellisyyden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tarpeisiinsa.
Ja vaikka nämä vaalit eivät varsinainen kansanvaali olekaan, seurakuntavaaleissa valitut luottamushenkilöt kirjaavat nämä suuntaviivat äänestäessään.
Marjo Kemppainen
hiippakuntavaltuustovaaliehdokas, Tulevaisuuden kirkko
Oulu