Kirkon sairaalasielunhoidon- ja perhetyön asiantuntijat korostavat, että lapsella tulisi olla oikeus molempiin vanhempiin ehdotetussa hedelmöityshoitolaissa.
Kirkon sairaalasielunhoidon johtaja Kirsti Aalto painottaa kirkon yleistä kantaa, jonka mukaan hedelmöityshoidot tulee sallia vain avioliitossa eläville pareille.
"Avioliitto turvaa lapselle parhaiten molemmat vanhemmat ja molempien vanhempien huolenpidon", Aalto perustelee.
Aalto pitää adoptiota varteenotettavana vaihtoehtona lapsettomuushoidolle, jos esimerkiksi yksin elävä nainen haluaa saada lapsen.
Hän painottaa, että elämän pohja on biologis-geneettinen, vanhemmuus on sitä vastoin sekä biologista että sosiaalista. Lakiehdotuksessa hedelmöityshoitoa voitaisiin antaa erityisedellytyksin myös naiselle, joka ei elä parisuhteessa.
Ehdotetussa hedelmöityshoitolaissa sijaissynnyttäjää saataisiin käyttää tarkoin rajatuissa tapauksissa. Aalto ei kuitenkaan pidä sijaissynnyttäjän käyttöä mahdollisena, sillä raskaudenaikainen suhde äidin ja lapsen välillä on erityisen tärkeä kummankin kannalta.
Kirkon perheasioiden johtaja Martti Esko peräänkuuluttaa lapsen oikeutta isään. Hänen mielestään hedelmöityshoidon lähtökohtana on oltava parisuhde.
Esko huomauttaa, että ehdotetussa hedelmöityshoitolaissa isyyden merkitys sivuutetaan, jos miehestä tulee vain sukusolujen luovuttaja. Tämä on Eskon mielestä isyyden merkityksen kieltämistä ja yleisesti hyväksyttyä perhepolitiikkaa vastaan.
Lisäksi Esko puoltaa hedelmöityshoidossa alkunsa saaneen lapsen subjektiivista oikeutta tietää biologiset juurensa.