Kirjan kier­rä­tys­tä hyl­ly­mi­tal­la

Vaikka Suomen kirjastolaitos on vertaansa vailla, pursuaa monen kirjahylly omaksi ostettuja opuksia. Useilla teoskokoelma vain pölyttyy aikojen saatossa. Harva tarina maistuu toista lukukertaa.

Oululaiset Joni Partanen ja Carita Holopainen pettyivät kaupungin kirjaston kierrätysantiin. Ehkä kaverin kirjahyllystä löytyisi ilmaista luettavaa.
Oululaiset Joni Partanen ja Carita Holopainen pettyivät kaupungin kirjaston kierrätysantiin. Ehkä kaverin kirjahyllystä löytyisi ilmaista luettavaa.

Vaikka Suomen kirjastolaitos on vertaansa vailla, pursuaa monen kirjahylly omaksi ostettuja opuksia. Useilla teoskokoelma vain pölyttyy aikojen saatossa. Harva tarina maistuu toista lukukertaa.

Ongelmaan on kehitetty eri ratkaisuja. Perusideana on kirjojen vaihto. Netissä kiertäviä opuksia etsiäkseen ei tarvitse raahautua torinrantaan tai lähikirjastoon, vaan voi hypätä omalta kotisohvalta netin maailmaan.

Siellä eri palvelujen välityksellä voi selailla tuttujen ja tuntemattomien teostarjontaa. Idea on tuontitavaraa maista, kuten Yhdysvalloista, joissa kirjastolaitos on kehnommassa kunnossa. Suomessa tapa on muokattu paikalliseen muotoon.

Oulun kaupunginkirjaston ala-aulassa komeilee pieni puinen hylly. Sitä vasten nojailee parisenkymmentä parhaat vuotensa jo kohdannutta kirjavanhusta.

Joukossa on dekkareita ja rakkausromaaneja, mutta lähemmällä tarkastelulla voi kovakantisten joukosta löytää myös satukirjan. Kyseessä on kirjojen kierrätyspiste, josta voi napata mukaansa mielenkiintoisen tarinan tai tuoda omia, luettuja kirjoja kiertoon.

Aulassa istuskelevat Joni Partanen, 20 ja Carita Holopainen, 19, eivät tällä kertaa saaneet saalista.

"Mitään ei löytynyt, vaikka olisi ollut mukavaa kahmaista mukaan jokunen teos", nuoret huokaavat.

Kun kirjasto ei maistu, Joni ja Carita harrastavat epävirallista bookcrossingia.

"Saatan saada tuttavien kirjahyllystä mielenkiintoisen teoksen luettavaksi ja sitten ystäväni voivat lukea minun kirjojani", Joni kertoo.

Joni lueskelee ilmaisia lehtiä kahviloissa tai vaikkapa hammaslääkärin vastaanotolla.

"Joskus sitä nauttii ilmaisesta luettavasta miltei huomaamatta. Miten sitä havahtuisi, että veisikin omat luetut lehdet vaikka lähiterveysaseman odotusaulaan muiden iloksi eikä lehtikeräykseen", nuoret pohtivat.

Pääkirjaston vaihtopisteen ja julkisten lehtilaarien lisäksi nuoret eivät ole kokeilleet muita kirjojen kierrätysmuotoja. Etenkin internetin kansainväliset teostenvaihtopalvelut vaikuttavat mielenkiintoisilta.

"Epäkaupallinen teosten vaihto tuntuu olevan nouseva ilmiö. On jännittävää seurata, miten nuoret ottavat sen vastaan, kun ilmiö saavuttaa suuren massan tietoisuuden", Joni virkkaa.

Piratismi on saanut lainvalvojat heristelemään sormiaan, mutta niin on myös kirjojen kierrättämistäkin tarkasteltu kriittisesti. Järjestäytynyt kirjojen vaihtaminen kutistaa varmasti kirjailijoiden ja kustantajien palkkapussia, vaikka tarinan lataaminen paperisivuilta koneelle ei ole mahdollista, vielä.

Kirjoittaja kuuluu Kalevan nuorten
kirjoittajien ryhmään.

Ilmoita asiavirheestä