Moldova alkoi jo Bukarestin asemalla seisovasta neuvostotyyppisestä junasta, joka liikennöi joka toinen yö eli yksi ja sama juna ajaa edestakaisin Chisinaun ja Bukarestin väliä. Vaunuosastoissa on neljä keinonahkaista lavitsaa, joitten pahimmat reiät on kursittu kokoon karhulangalla. Ylemmillä on patjakääröt, tyynyt ja peitot.
Kun juna lähti liikkeelle, tukeva vaalea venakko heitti ovesta kaksi liiinavaatenippua. Siitä tiesin, ettei seurueita sekoiteta, vaan vaunuosasto kuuluu yksin meille. Hinta moldovalaisessa makuuvaunussa oli Bukarestista ostettuna kuusi euroa hengeltä. Chisinaussa se oli enemmän kuin tupla, sillä rahaa liukeni provisioon ja huonoon vaihtokurssiin.
Juna jölkötti yön halki rajalle, jossa vaunut nostettiin suurilla tunkeilla korkeuksiin ja pyörät vaihdettiin. Moldova kuului aikaisemmin Romaniaan, mutta raideleveys muutettiin itäiseksi välittömästi toisen maailmansodan jälkeen.
Rajamuodollisuudet nielivät neljä tuntia 40 minuuttia, josta pyörien vaihto oli vähäisin aikarosvo.
Chisinaun asema on siisti ja arkkitehtonisesti kaunis, mutta lähes kuollut. Raiteita on vain kolme, junia kulkee harvoin, ilmoitustaululla näkyi kaksi kohdetta: Moskova ja Bukarest. Syynä on harva rataverkko. Moldovalaiset matkustavat bussilla.
Hotelli Cosmos on kuin paluu Neuvostoliittoon, tosin kerrosvahtimestareita ei enää ole. Romaniankieltä ei kuulunut, vaan kaikki puhuivat venäjää.
Chisinaussa asuu enemmän venäläisiä kuin Transnistriassa, noin 40 prosenttia kaupungin 600 000 asukkaasta.
Neljänneksessä Moldovan kouluissa on opetuskielenä venäjä, mutta itsenäistymisen jälkeisen kielilain nojalla romaniankieli kirjoitetaan taas latinalaisin kirjaimin. Neuvostoliiton aikaan se kirjoitettiin kyrillisesti.
Moldovassa Neuvostoliiton perintö näkyy selvemmin kuin Baltiassa. Se ei tunnu kahnauksena eri väestöryhmien välillä. Venäjänkielen käyttö on itsestään selvää, ulkopuolinen ei aina edes tiedä, kuuluuko keskustelukumppani romanialaiseen vain slaavilaiseen väestöön.
Kaikkein selvimmin Neuvostoliitto näkyy arkkitehtuurissa. Chisinau on täynnä mahtipontisia sosialistisen realismin ylimitoitettuja julkisia rakennuksia.
Chisinaun ympäristöä hallitsevat Nikita Hrutovin aikaan rakennetut makaamataajamat, hrutovskit, joissa ei koulun ja lähikaupan lisäksi ole muuta infrastruktuuria.
Jäljelle jäänyt hitunen vanhaa Chisinauta on kuin maalaiskylä parinsadan metrin päässä parlamentista ja presidentin palatsista.
Tämän alueen hienoin rakennus on venäläisen runoilijan Aleksandr Pushkinin talo. Hän ei viihtynyt karkotuspaikassaan: "Oi Chisinau, oi synkkä kaupunki, kirottu Chisinau, kieleni ei väsy haukkumaan sinua."
Neuvostoliiton perintöä on myös yksipuolinen elinkeinorakenne. Moldova on maatalousmaa. Maailman suurin viinikellari ei suinkaan ole Amerikassa vaan Moldovassa, joka oli Neuvotoliiton viinintuottaja.
Uusien markkinoiden löytäminen on vaikeaa. EU:ssa on jo nyt viinin ylituotantoa.
Valtion talous on kuralla ja kipeät leikkaukset ovat pakollisia. Moni moldovalainen on lähtenyt työn perässä EU:n alueelle tai Venäjälle.
Pitkä historia suurvaltojen jaloissa
Alkuaan Turkin alaisen romanialaisen Moldavian ruhtinaskunnan itäinen osa.
Venäjä valloitti osan Moldaviaa v.1812 ja antoi nimeksi Bessarabia.
Bessarabia julistautui itsenäiseksi vuonna 1917, mutta liittyi 1918 takaisin Romaniaan.
II maailmansodan jälkeen osasta Bessarabiaa tehtiin Moldovan neuvostotasavalta, länsipuolisko jäi Romaniaan.
Moldova itsenäistyi 1991. Transnistria on julistautunut itsenäiseksi, mutta sitä ei ole tunnustettu.