Menestyskirjailija Mauri Sariola oli innokas euroviisujen seuraaja ja kommentoija. Sariola katsoi, kuunteli ja otti viisuihin kantaa sellaisella vimmalla, että joku saattoi erehtyä luulemaan häntä järeämmänkin luokan euroviisuasiantuntijaksi.
Sariola kirjasi päiväkirjoihinsa lukuisia euroviisuihin - niin Suomen karsintoihin kuin loppukilpailuihinkin - liittyviä kommentteja. Niihin voi tutustua Gummeruksen julkaisemissa Sariolan päiväkirjoissa Parempi kertarutina kuin ainainen kitinä ja Hyvästi, Sammatin kuu.
Vuonna 1969 Sariola odotti viisufinaalia oikein tosissaan.
- Eurovisio: jännittävää. On ennakkoasenteita. Katsotaan.
Ja kisan jälkeen tuikeana konservatiivina ja melkoisena sovinistina pidetty Sariola kirjoitti näin:
- Vallan merkillistä. Neljä maata sai 18 pistettä. Espanjan Salome oli ykkönen. Puku ja vartalon liikkeet todella Salomen. Sitten Englannin Lulu. Oikein on mennyt tähän asti. Seuraava Hollannin naistrubaduuri. Hyvin menee vieläkin. Oikeastaan erinomainen sävelmä. Ja esittäjä. Tulossa maailmanmenestys? Ranskan laulu kirkas ja romanttinen. Kaikki voittajat naisia - pitkätukkaisten partaturpanuorukaisten aika on ohi. OHI ON. Romantiikan renesanssi on tulossa kaiken karkean roskan jälkeen. Eläköön tahdikkuus ja inhimillisyys.
"Viulu-ukko voitti,
Pihasoittajien tekemä!"
Mauri Sariola oli euroviisuista niin kiinnostunut, että saattoi raahautua Suomen karsintakisaan vallan paikanpäälle.
- Eurovision Suomen loppukilpailu Finlandia-talossa. Paikalla. Komea talo ja 30-miehinen orkesteri. Valitettavasti Ritva Oksasen Musta tango jäi toiseksi, Sariola kirjoitti vuonna 1974.
- Ja nyt käväistiin katsomassa Suomen Euroviisut. Viulu-ukko voitti, Pihasoittajien tekemä, Sariola päiväkirjaili vuonna 1975.
Ja taas vuotta myöhemmin:
- Fredin Pump-pump voitti Euroviisukilpailun.
Ja saman vuoden finaalista:
- Eurovision laulukilpailu. Menossa tätä kirjoitettaessa, Italialla vallan söötti ja tyylikäs kappale (Tyrone Powerin tytär Romina + joku todellinen herrasmies esittivät). Ja Israelilla myös hyvä (3 upeaa "armeijan" tyttöä) ja Kreikalla ´oi äiti´, luja naislaulaja. Mutta ei ollut Suomen Pump-pump huono sekään. Englanti voitti. Ja Italiaa kannattanut Tupu murisi.
Kyseinen Tupu on Maurin vaimo Tuula Sariola. Vuonna 1977 Suomi onnistui Sariolan mielestä euroviisuvalinnassaan mainiosti.
- ´Lapponia´ (Monica Aspelund) voitti Suomen euroviisukilpailun. Voi olla hyväkin.
"Jopa Marokko oli
meitä parempi"
Lapponia siis kyllä kelpasi, mutta vuonna 1980 ääni Maurin kellossa oli taas kuin toisesta maailmasta.
- Ja meitä Tupun kanssa illalla huvitti, kun Suomi sai Eurovision laulukilpailussa vaivaiset kuusi pistettä ja jäi vihoviimeiseksi. Jopa Marokko oli meitä parempi. Emme tietysti iloinneet Suomen nolauksesta 400 miljoonan TV-katsojan edessä. Se oli musertavan ikävää. Mutta jokohan se tyhmä klikki (Aarre Elo & kumpp.) lopultakin käsittää, ettei ´Huilumiehen´ tapaista kappaletta pidä lähettää maailman markkinoille. Vai onko turha kuvitella, että ne pässit tästäkään fiaskosta mitään oppivat.
- Olipa onni, etten ollut juovuksissa. Siinä tapauksessa olisin lähettänyt ivallisen sähkeen herroille. Ei noita vihamiehiä kannata kerätä lisää. On niitä - ja tulee muutenkin - ihan tarpeeksi.
Vaikka Huilumiehen tapaista kappaletta ei Sariolan mielestä olisi kannattanut maailman markkinoille lähettääkään, voi olla varma, ettei sinne Maurin mielestä olisi missään nimessä pitänyt lähettää Lordiakaan.
Eikä tilanne Loiria seuraavana vuonnakaan muuttunut kirjailijan korvissa yhtään paremmaksi.
- Ja sitten tyrmistyi Suomen kansa. Dublinin Eurovisiolaulukilpailuihin valitsi raati sellaisen haitariregeen, että ohoh. Purskahdin nauruun.
Ei siis ollut Riki Sorsan Reggae OK Sariolan mieleen. Neljä vuotta myöhemmin menikin jo taas huomattavasti paremmin. Ainakin euroviisujen osalta.
- Sappi oikuttelee. Ei ole koskaan liian hyvin. Euroviisut - Göteborg - Sonja Lumme. Loirin, Kojon, Sorsan ja surkeitten jälkeen Suomella kunnon tyttö. 9. sija, Norja voitti.