Kirja on taas nou­sus­sa, ja se on tär­keää, sillä lukevaa kan­sa­kun­taa on vai­keam­pi johtaa harhaan

Koronakevät säikäytti kirjankustantajat mutta loppuvuosi on tarjonnut mojovan yllätyksen. Kirjat käyvät kaupaksi kiivaammin kuin vuosiin. Kirjojen imua ovat voimistaneet etenkin sen uudet muodot: e-kirjat ja ääni-kirjat.

Kirjailija Mark Twainin tunnetuimpiin lohkaisuihin kuului seuraava: "Uutinen kuolemastani on liioiteltu."

Kyseessä oli hänen kommenttinsa Yhdysvalloissa liikkeelle lähteneeseen uutiseen, jonka mukaan Twain olisi menehtynyt. Uutisen jälkeen Twain eli vielä pitkään.

Kirjan kuolemaa on julistettu vielä paljon useammin. Todisteita ja uhkaavia ennusmerkkejä on nähty monia.

Kirjan kuoliniskun antajiksi on mainittu televisio, sitten netti ja viimeimmin taas television suoratoistopalvelut. Kiistatta kirjat ovat joutuneetkin kiristyvään kilpaan ihmisten ajasta.

Monella kirjankustantajalla koronavuosi on lyönyt myyntiodotukset.
Monella kirjankustantajalla koronavuosi on lyönyt myyntiodotukset.
Kuva: Vesa Joensuu

Uhkista huolimatta kirjat näyttävät juuri nyt kokevan Suomessa uutta kevättä. Koronavirus sulkuineen kolautti hetkellisesti suomalaista kirjankustannusta kipeästi. Sen jälkeen tapahtui käänne. Kauhukuvat eivät toteutuneetkaan vaan kirjojen myynti koki kasvuloikan.

Esimerkiksi suuriin kustantajiin kuuluva WSOY kertoi aiemmin tässä kuussa, että sen kirjojen myynti kasvaa tänä vuonna neljänneksellä. Myönteisiä uutisia ovat kertoneet muutkin kustantajat.

Suomen Kustannusyhdistyksen kokoamien tietojen mukaan kirjojen myynnin kasvu oli syyskuun loppuun mennessä 13 prosenttia.

Koronan toisen aallon vaikutusta kirjakaupoille elintärkeään joulumyyntiin ei vielä ole kerrottu. Kovia ruuhkia nähtiin joka tapauksessa kirjakaupoissa joulun alla Oulussakin.

Suomen kirjastoissa on suunta nyt samanlainen. Pitkäaikainen kirjastossa käyntien lasku kääntyi kasvuksi vuonna 2016. Nousun takana lienee ainakin aukiolojen pidentyminen omatoimiaikojen ansiosta.

Viime vuonna kasvu oli jo reipas. Käyntien määrä kohosi lähes 54 miljoonaan. Nousua veti Helsingin uusi Oodi-kirjasto. Tänä vuonna nousu ilmeisesti katkeaa ainakin hetkeksi, koska kirjastojen aukioloja on pitänyt kutistaa.

Lyhyt vilkaisu historiaan osoittaa, ettei kirjojen lumon löytyminen juuri poikkeusaikana ole lopulta järisyttävä yllätys. Sama ilmiö havaittiin 1990-luvun laman aikana sekä sotavuosina.

Kirja antaa mahdollisuuden vetäytyä arjesta. Kyse lienee myös siitä, että työttömyyden ja lomautusten aikana kirjoille löytyy enemmän aikaa.

Kirjojen kysyntäpompun takana on kuitenkin uusia selittäjiä. Vaikka paperinen kirja pitää pintansa, myyntiä nostaa ennen kaikkea äänikirjojen ja e-kirjojen suosion kasvu. Suomen kustannusyhdistyksen mukaan äänikirjojen myynti kasvoi tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä 36 prosenttia.

Esimerkiksi kännyköiltä ja tableteilta luettavien e-kirjojen kovin kasvu on ehkä vasta edessä päin.

Mitkä tekijät kasvua selittävätkin, kyse on joka tapauksessa mitä ilahduttavimmasta ilmiöstä: näin siksi, että kirjalla on elämysten tarjoajan ohella edelleen vahva sivistystehtävä. Sitä ovat kustantajien ohella hoitaneet kirjastot.

Lukevaa kansakunta ei helposti johdeta harhaan. Kirjojen levittämä tieto ja sivistys on pienen kansakunnan menestyksen avaimia. Siksikin viestit kirjojen myynnin ja kirjastokäyntien kasvusta ovat hyviä uutisia tulevaisuudenkin kannalta.