“Kannabista ei mielletä huumeeksi”-kirjoituksen (Forum24 5.11.) johdosta tuon esiin kipukroonikon ajatuksia asiasta.
Kannabis on huume. Laittomassa, niin sanotussa viihdekäytössä se ilmeisesti tekee turruttamista ja hyvänolon tunnetta mukailevan tuntemuksen.
Laillisena reseptilääkkeenä se katkaisee kivun kovimman huipun antaen käyttäjälleen mahdollisuuden muihin suunnitelmallisen kivunhallinnan muotojen toteuttamiseen.
Opiaatti on lääke. Yllä mainitut määritelmät viihde- ja lääkekäytöstä pätevät myös tähän.
Vallitsevassa kirjoittelussa ja puheissa valitettavasti laiton ja laillinen käyttö sekoitetaan usein. Kelan toimissa on tullut valitettavasti pahoja sekaannuksia.
Olen kuullut kerrottavan, en ole nähnyt, ”paimenkirjeistä” lääkäreille, jotka ovat kirjoittaneet laillisia reseptejä kipupotilailleen.
Kaamein seuraus näistä kirjeistä on ollut brutaalit opiaattien poisotot pitkäaikaisesta käytöstä jopa ilman oikeaa pitkäaikaista alasajoa. Näistä olen nähnyt epikriisit.
Kroonisen kivun hoito on haastavaa potilaalle ja hoitavalle taholle, koska siinä harvoin saadaan samanlaisia onnistumisia kuin akuutin tai syöpäkivun hoidossa.
Potilaan kanssa on aina tehtävä kirjallinen kivunhallinnan suunnitelma, jossa on oma kohta lääke-, liike- ja lääkkeettömälle hoidolle.
Kipukroonikon täytyy ymmärtää, että hyvin harvoin kipu saadaan kokonaan pois. Kivunhallinnan menetelmin voimme kuitenkin jollain muotoa elää kivun kanssa.
Kipukroonikon on kuitenkin saatava kokeilla kaikki mahdolliset lääkkeet jo yksin sen vuoksi, että olemme yksilöllisesti eri lääkkeisiin reagoivia ihmisiä.
On myös olemassa laki potilaan asemasta ja oikeuksista, jossa tarkoin määritetään, kuinka meitä tulee hoitaa.
Suurin osa meistä saa hyvää hoitoa. Koska olemme ihmisiä, asioita ei saa ajatella tilastotieteellisesti vaan yksilöllisesti, ja meitä on hoidettava sen mukaisesti.
Hoitohenkilökunta on ottanut meidät hyvin vastaan, kun olemme menneet yhdessä lääkärikäynneille aukaisemaan solmuja. Toimin potilasaktiivina.
Yhdessä toimien saamme meille kipukroonikoille paremman elämänlaadun ja nuo viihdekäyttäjä–lääkekäyttäjä-sekoitukset saadaan poistettua, kun vaan puhumme oikeilla sanoilla ja toimilla.