Moni hakee selitystä väsymykseen, painonnousuun ja yleiseen alakuloon kilpirauhasen vajaatoiminnasta.
”Muotivaiva? Sanotaanko näin, että monimuotoiseen vajaatoimintaan sopivat oireet ovat yleisiä suomalaisessa yhteiskunnassa. Ne voivat olla seurausta aidosti kilpirauhasen vajaatoiminnasta, jostain aivan muusta asiasta tai niiden yhdistelmästä. On toki luonnollista, että sairaudet herättävät aaltomaisesti mielenkiintoa. Hyvä näin, jos se auttaa omien oireiden tunnistamisessa ja hoitoon hakeutumisessa”, sanoo endokrinologiAntti VirkamäkiMehiläisestä.
Vuosittain yli 15 000 suomalaista saa jonkinlaisen kilpirauhassairausdiagnoosin. Oletuksena on, että saman verran tapauksia jää vielä diagnosoimatta – osa pitkäksikin aikaa.
”Tilastot eivät mielestäni tue väitettä, että Suomessa olisi erityisen paljon kilpirauhasen vajaatoimintaa. Toisaalta täytyy muistaa, että tilastoissa näkyvät vain varmistetut tapaukset.”
Kilpirauhasen vajaatoimintaaepäiltäessä tehdään usein ensimmäisenä yksinkertainen verikoe. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa veren TSH-arvo on yleensä koholla.
Verestä mitattava vapaa T4-hormoni on kilpirauhasen vajaatoiminnassa yleensä matala. Suomessa kilpirauhashormoni TSH:n viitearvot ovat noin 0,4–4 mU/l. Esimerkiksi USA:ssa uusi suositus TSH:lle on 0,3–3 mU/l.
”Viitearvot ovat nimensä mukaisesti vain viitteellisiä, sillä yksilölliset vaihtelut ovat huimia. Hormonaalisissa selvityksissä tulisi aina katsoa kokonaisuutta, kuunnella tarkoin oirekuvaa sekä tutkia potilas. Se, mikä toiselle on normaali ja riittävä TSH-taso, on toiselle liian suuri ja kolmannelle liian pieni”, Virkamäki linjaa.
”Mieluummin kuin vuosikausien odotteluun ja pohdiskeluun, kehotan tyroksiinilääkityksen kokeiluun, jos epäily vajaatoiminnasta herää. Kokeilussa käytettävä tyroksiini on samaa hormonia, jota kilpirauhanenkin tuottaa, eikä sillä ole niin sanotusti doping-vaikutusta. Jos kyse ei ole vajaatoiminnasta, kevyestä hoidosta ei ole sen kummemmin hyötyä kuin haittakaan. Jos vajaatoimintaa on, lääkityksellä voi olla dramaattinen vaste ja potilaan olo kohenee ratkaisevasti.”
Potilaan kokemusja tuntemus olostaan voi johtaa diagnosoinnin myös väärille urille. Kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyviä alakuloa, aloitekyvyttömyyttä ja väsymystä on useammin kuin kerran hoidettu masennuksena.
”Masennus on yhteiskunnassamme yleistä ja vakava sairaus, jonka hoito täytyy ottaa vakavasti. On mielestäni kuitenkin erikoista, että kynnys masennus- tai mielialalääkkeen aloittamiseen tuntuu yleisesti olevan selvästi matalampi kuin esimerkiksi kilpirauhashormonilääkityksen kokeilu. Aina pitäisi pyrkiä selvään diagnoosiin ennen hoitokokeilua, mutta biologia nyt vain ei ole aivan niin yksioikoista. Ihmisten fysiologiassa ja tavassa reagoida esimerkiksi hoitoihin on suuria eroja.”
