Pitkän työmarkkinaväännön päätteeksi alkukesästä kätilöity kilpailukykysopimus herättää yrittäjissä toivoa, että kuluttajien ja yritysten investointihalukkuus palaa.
”Sopimuksen myönteinen vaikutus näkyy siinä, että ihmiset luottavat tulevaisuuteen, ja kun riittävän moni luottaa, syntyy kasvuakin”, sanoo Suomen Visor Oy:n toimitusjohtaja Markku Pulkkinen.
Lehto Group Oyj:n liiketoimintajohtaja Asko Myllymäki pitää kilpailukykysopimusta tarpeellisena yhteiskuntarauhan kannalta.
Sopimuksen keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa palkkojen jäädytys, lomarahojen karsiminen, työajan pidentäminen ja työnantajamaksujen leikkaus. Myllymäen mukaan sopimuksen yksittäiset elementit eivät kuitenkaan nosta Suomea suosta.
”Kyky mennä eteenpäin tulee yleisistä näkymistä.”
Lisän päälle lisät haastavia
Kilpailukykysopimuksen vaikutuksia yksittäiseen yritykseen on vaikea ennakoida, sanoo kuusamolaisen Rukan Salongin ja ravintola Rukan Kuksan myynti- ja markkinointijohtaja, yrittäjä Marjo Määttä.
”En usko, että ainakaan työajan pidennys on se avainjuttu raskaalla matkailualalla, jossa pitää jaksaa palvella iloisena.”
Hän näkee työnantajalle palkkaamisesta sivukuluineen koituvat kustannukset suurimmaksi esteeksi työllistää lisää väkeä.
”Lisän päälle tulevat lisät ovat haastavia. Á la carte -listan poronkäristystä ei voi hinnoitella siten, että se kallistuu 21 eurosta 42 euroon lauantaina kello 18.”
Kotitekoinen ongelma
Asko Myllymäki toteaa, että kilpailukykyongelma on kotitekoinen ongelma, ja se on vihdoin alettu huomata.
”Mellä on paljon mainostettu koulutusta ja osaamista, mutta ei ole pystytty liittämään sitä liike-elämään.”
Myllymäki kaipaa työelämään lisää kannustavuutta. Hän laskee, että hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi työllisyysaste on hivutettava nykyisestä noin 68 prosentista 75 prosenttiin. Se tarkoittaa, että lyhytaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet on saatava kannustaviksi.
Myllymäki uskoo, että moni eläkeiän saavuttanutkin hankkisi mielellään ansioita, jos verotus siihen kannustaisi. Eläkeläisen saama veroetu palautuisi kulutusverotuloina yhteiskunnalle.