Norden yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen toisti Oulussa tiukan laskelmansa:
Maan hallituksen tämänhetkisten toimien seurauksena työllisten määrä ei kasva, vaan vähenee jopa 16 000:lla.
– Aktiivimallin purkaminen, perusturvaan tehdyt korotukset, kotitalousvähennyksen leikkaus...
Ne kaikki vähentävät hänen mukaansa työllisten määrää.
Kärkkäisestä onkin selvää, että 75 prosentin työllisyysasteeseen tällä hallituskaudella tarvitaan 60 000:n sijasta lähes 80 000 lisätyöllistä.
Kärkkäinen kiistää olevansa tyly: hän sanoo olevansa laskelmineen rehellinen.
Ja osaa hän myös kiitellä hallitusta.
Kun sosiali- ja terveysministeriö tiedotti Kärkkäisen Oulun puheenvuoron jälkeen, että "työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan nostosta pyydetään lausuntoja", hän kiirehti heti kommentoimaan Twitterissä:
– Tämä taitaa olla tämän hallituksen ensimmäinen lausunnoille lähtenyt hallituksen esitysluonnos, jolla arvioidaan olevan työllisyyttä lisäävä vaikutus. Siitä se lähtee...
Panostukset hyvinvointiin
Kärkkäinen nosti esille myös suomalaisten syntyvyyden jyrkän laskun.
Tänä vuonna syntyy enää noin 45 000 lasta. Näin alhaista lukua odotettiin vasta 2040-luvulla.
– Tämä näkyy pian arjessa ja julkisessa taloudessa.
Mikä siis neuvoksi?
Kärkkäinen korostaa perheiden omien valintojen oikeutusta.
– Suosittelisin tekemään uudistuksia, jotka kannattavat, vaikka ne eivät syntyvyyttä lopulta nostaisikaan.
Tällaisia uudistuksia ovat esimerkiksi panostukset lapsiperheiden hyvinvointiin ja nuorten yleiseen luottamukseen.
– En usko tempputyöllistämiseen, enkä syntyvyyden nostossa "kikkakolmosiin": lapsilisien nostoon muutamalla kympillä tai tonnin syntyvyysbonuksiin. Pikemmin päinvastoin.
Oulun asunnoissa positiivista
Asuntomarkkinoilla voi nähdä halutessaan positiivisia pilkahduksia, Olli Kärkkäinen sanoi.
Esimerkiksi Oulussa vanhojen asuntojen hinnoissa on tapahtunut "pieni käänne ylöspäin" viime vuoden loppupuolelta alkaen.
Kärkkäinen laski, että yhden prosentin väestönkasvu nostaa asuntojen hintoja kolmella prosentilla ja päinvastoin.
KUN PÄÄMINISTERIN PÄÄ ON PÖLKYLLÄ...
Jos ekonomisti Olli Kärkkäinen olisi pääministeri, hän ei olisi sitonut käsiään Antti Rinteen tapaan.
– Nythän on sanottu, ettei keppiä käytetä (työllisyysasteen nostossa).
Kärkkäinen tulkitsee tämän niin, että samalla on esimerkiksi "ansioturvan porrastus rajattu etukäteen pois".
Kärkkäinen ei olisi hirttäytynyt myöskään tarkkoihin työllisyystavoitteisiin.
– Ei käy kateeksi valtiovarainministeriön virkamiehiä, jotka joutuvat arvioimaan toteumaa samalla, kun pääministerin pää on (tarkkojen tvoitteiden vuoksi) pölkyllä.
Kärkkäisestä olennaisinta ei olekaan se, paljonko työllisyysaste on hallituskauden päättyessä 2023.
Tärkeintä on tehdä oikeita ratkaisuja pitkällä tähtäimellä.
– Lyhyen tähtäimen toimet voivat olla pitkän aikavälin työllisyyskasvun tai julkisen talouden kannalta jopa haitallisia.
FAKTA:
Olli Kärkkäinen
36-vuotias.
Aloitti yksityistalouden ekonomistina Nordessa 2015.
Analysoi kuluttajien taloutta ja raha-asioita.
Ahkera tviittaaja: selkokielisiä lyhytviestejä vähintään päivittäin.
Kysytty asiantuntija lehdissä, televisiossa ja seminaareissa.