Niin työmarkkinatahot kuin viranomaiset kertoivat maanantaina näkemyksiään ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön torjunnasta työelämässä, kun aihe nousi jälleen otsikoihin toimittaja Paavo Teittisen maanantaina julkaistun Pitkä vuoro -kirjan myötä. Kirjan mukaan poliitikot ja viranomaiset ovat mahdollistaneet ulkomaisen työvoiman systemaattisen riiston katsomalla ilmiötä sormiensa läpi.
Kiinteistötyönantajat tuomitsee esille nousseet väärinkäytökset.
– Emme hyväksy minkäänlaista työvoiman hyväksikäyttöä. On tärkeää, että kun väärinkäytöksiä esiintyy, ne tuodaan esiin ja niihin puututaan määrätietoisesti, sanoi Kiinteistötyönantajien toimitusjohtaja Pia Gramén tiedotteessa.
Yhdistys vaatii, että rakennusalalla käytössä oleva veronumerokäytäntö otetaan käyttöön myös kiinteistöpalvelualalla.
Käytännössä tämä tarkoittaisi, että kaikilla alan työntekijöillä olisi kuvallinen henkilökortti, jossa näkyy heidän henkilökohtainen veronumeronsa. Kiinteistötyönantajien mukaan tämä helpottaisi väärinkäytösten valvontaa ja lisäisi läpinäkyvyyttä.
Hyväksikäyttö ei rajoitu pimeisiin töihin
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen ylitarkastajan Katja-Pia Jenun mukaan veronumerokäytäntö vähentäisi pimeätä työntekoa. Työperäisen hyväksikäytön ongelmaa se ei kuitenkaan yksistään ratkaisisi, sillä hyväksikäyttö ei rajoitu vain pimeisiin töihin.
– Useasti henkilö tekee paperilla normaalisti töitä. Palkkalaskelman mukaan palkka on ok ja siitä maksetaan verot, mutta henkilö ei vaan ikinä saa koko palkkaansa, Jenu sanoo STT:lle.
Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Päivi Kantanen viittaa viimeisimpään valtiovarainministeriön selvitykseen veronumeromenettelyn laajentamisesta matkailu- ja ravintola-alalle. Selvityksen mukaan se ei olisi verovalvonnan kannalta tarkoituksenmukaista.
Alihankintaketjujen valvontaa tiukennettava
Palvelualojen ammattiliitto PAM vaatii, että tuoreimmat paljastukset maahanmuuttajien hyväksikäytöstä johtavat konkreettisiin muutoksiin.
– Olemme jo vuosia vaatineet, että tilaajan vastuuta ja aktiivista valvontaa työehtojen noudattamisesta lisätään koko alihankintaketjun osalta. Palveluiden tilaajien on syytä ryhtyä toimiin saman tien, puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.
TEMin Kantasen mukaan alihankintojen valvontaa on mahdollista kehittää sopimusperusteisesti ja isot toimijat näin jo tekevätkin. Ministeriössä ei ole tällä hetkellä suunnitteilla muutoksia tilaajavastuulakiin.
Nykyisellään tilaajavastuusäädökset koskevat ainoastaan omaa sopimuskumppania.
Rönni-Sällisen mukaan Petteri Orpon (kok.) hallituksen tulisi puuttua tilanteeseen muun muassa palkkavarkauslailla, liittojen kanneoikeudella ja viranomaisten valvontaresursseja lisäämällä.
– Keplottelijan riski jäädä kiinni on aivan liian pieni ja seuraukset usein mitättömät, hän sanoo.
Myös Kiinteistötyönantajat penää tiukempaa alihankintaketjujen valvontaa. Lisäksi sen mukaan tulisi varmistaa, että ulkomaalaisille työntekijöille kerrotaan selkeästi heidän oikeuksistaan ja tavoista, joilla mahdollisista väärinkäytöksistä voi ilmoittaa viranomaisille.
Aluehallintoviraston Jenu toivoo, että työsuhteen vähimmäisehtojen valvontaan lisättäisiin resursseja.