Viinistä on viimeisen 15 vuoden aikana tullut luonteva osa suomalaista elämäntapaa, niin kuin ViiniExpon isäntä ja Viini-lehden julkaisija Juha Berglund totesi. Tuhansiin viineihin puolensadan näytteilleasettajan standeilla tutustui neljän päivän aikana 14 000 kävijää. Lauantain yleisöpäivä veti 3 800 vierasta. Messujen erikoisteemana olivat tänä vuonna ranskalaiset viinit. Juha Berglund halusi laajentaa otsikkoa ajatukseen eurooppalaisten viinien vastaiskuksi.
"On nähtävissä, että viinien alkuperän ja luonteen merkitys on yhä tärkeämpi myös suomalaisille kuluttajille. Viinistä on tullut luontevampi osa ruokakulttuuriamme", hän sanoi. "Tämä näkyy vanhan mantereen vastaiskuna uuden maailman viini-invaasiolle. Uuden maailman viinitilat etsivät yhä useammin kumppaneikseen tunnustettuja asiantuntijoita klassisilta eurooppalaisilta viinialueilta."
"Myös uudessa maailmassa on tullut yhtä tärkeämmäksi valita sopivat kasvuolosuhteet kullekin rypälelajikkeelle. Euroopassahan näin on tehty satoja vuosia."
Vaikka uusi maailma on yhä kärjessä teknisessä kehityksessä, eurooppalaiset viinintuottajat ovat pystyneet kuromaan tätä etumatkaa kiinni vaalien samalla viinien alkuperäisiä luonteenpiirteitä.
Asenteen muuttumista Suomessa kuvaa hyvin anekdootti, jonka Berglund kertoi avajaisissa. Kun Viini-lehden ensimmäinen numero oli ilmestynyt 1989, korkeassa asemassa tuolloin valtion viinamonopolissa ollut miesjohtaja soitti hänelle kehottaen, että eiköhän poika sovita, ettet enää julkaise lehteä, kun viinan mainonta on tässä maassa kiellettyä.
"Vaikka viini ei perinteisesti ole kuulunut suomalaiseen pöytään, olen ilokseni huomannut, että viinikulttuuriakin on täällä paljon", totesi myös vuoden verran Suomessa asunut Ranskan suurlähettiläs Jean-Jacques Subrenat. Hän oli messuilla paikalla koko avajaispäivän ajan.
Viinimessut ovat alkuvuosien voimakkaan kasvun jälkeen olleet selvästi ammattilaisille suunnatut. Juha Berglund lupasi messujen painottuvan ensi vuonna selkeästi yleisömessujen suuntaan.
Uusia tuotteita
Viinimessut ja sen yhteydessä järjestetyt yhtä lailla vahvasti ammattisuuntautuneet Gastro- ja Kalamessut, ovat kiinnostavia alan yrittäjille. Niinpä paikalla oli pari oululaistakin ravintoloitsijaa, samoin alan väkeä Raahesta. Omien tukkureiden valikoimien lisäksi siellä on helppo katsastaa muiden maahantuojien tarjoamia viinejä oman ravintolan listalle.
Tunnettu oululainen ravintoloitsija Aino Lehtosaari sanoo juuri samaa; oman kaupungin agenttien ohella messuilla pääsee kiinni muidenkin tuotteisiin. Tällä kertaa sopivia tuotteita löytyi myös vanhoiltakin agenteilta. Messut ovat oiva tapa tavata tuttuja sekä jututtaa muita ravintola-alan yrittäjiä.
"Minä ensinnäkin haen viinejä asiakkaille, katson tällaisia hinta-laatu-juttuja. Kiva on tosin katsastaa helmiäkin", Lehtosaari kertoi. "Aina sieltä jotakin löytyy asiakkaillekin."
Raahelainen Raili Palokari oli kokonaisuutena tyytyväinen kolmien yhteen nivottujen messujen antiin. Hänen mielestään viinimessut todistivat ainakin sen, että suomalaisia hemmotellaan melkoisella valikoimalla. Palokari oli pannut tyytyväisenä merkille suomalaisten tuottajien parantuneen laadun; hän kertoi ihastuneensa ainakin yhteen, raikkaaseen kotimaiseen kuohuviiniin. Muutama varteenotettava tuotekin tuli kirjattua ylös kokonaistarjonnasta, tulevia viinilistan remontteja varten.
"Kyllä siellä aina jotakin pientä uutta ideaa saa ja vahvistuksia joillekin ajatuksille. Joitakin kiinnostavia uusiakin tuotteita oli tarjolla", Palokari summasi. "Ihanaa oli se, että kalamessut olivat siellä samanaikaisesti. Sieltä löytyi muutamia sellaisia tuotteita, että täytyy myöhemmin ottaa yhteyttä tavarantoimittajiin."
Viinimessuilla liikkui myös raahelainen Toivo Törmikoski, joka vie viinikeppejään Italiaan. Hänen seuranaan oli sisilialainen, Gerbinon viinitilaa pitävä Di Giovannan pariskunta, joka uteliaana tutki liikekumppaninsa kotimaan viinimaailmaa. Signorina Giovanna oli kovasti innostunut ja kiinnostunut löytämään liikeyhteyksiä Suomeen.
Temppurataa
Tuhansien viinien ohella messujen yhteydessä on tarjolla luentoja ja muutakin koulutusta. Yksi kiinnostavimpia oli tunnetun viinigurun Georg H. Borgströmin opastama maistelutilaisuus, jossa teemana olivat ranskalaiset makeat viinit legendaaristen Sauternes-viinien näkökulmasta peilattuna. Borgströmin makumatka kiersi ympäri Ranskan.
Aiemmilta messuiltakin tuttu on Viini-lehden tarjoama makumatka omiin aisteihin. Nuoret kuopiolaiset Satu Hakkarainen ja Kirsi Yliniemi pitivät sekä tästä kuuden rastin temppuradasta että messuista ylipäätään.
"Tämä on kyllä mielenkiintoista. Voi opastetusti maistella," neitoset ihastelivat makumatkaa.
Messujen rentoa ilmapiiriä kuvaa hyvin sekin, kun Juha Berglund piipahti välillä maistattamassa omia viinejään ja paikalle osui hieman iäkkäämpi pariskunta Vieremältä. Berglund kaatoi heidänkin laseihinsa kullankeltaista, makeaa viiniä. Hieman epäillen lasiaan katsonut mies kysäisi, että mitä tämä on ja Berglund vastasi:
"Jotain tuolla Ranskassa tehtyä sössöä, kaikkea ne siellä värkkäävätkin."
"Merci beaucoup!", kuittasi vieremäläinen, kun poistui pikaisesti maistamisen jälkeen.
Omalta osaltani messujen helmiin kuului kymmenien maistettujen viinien joukossa muiden muassa suuri australialainen, Penfoldsin legenda Grange, josta oli tarjolla vuosikerta 1998. Vaikka huippuarvokas viini on juotavissa oikeastaan vasta 15-20 vuoden päästä, on tässä moniulotteisessa juomassa huikea potentiaali.