Kolumni

Kiin­nos­ta­va pään­avaus

Suomalainen koulujärjestelmä on maailmankuulu, eikä ihme. Ihan jokaisella on aito mahdollisuus koulutuksen puolesta tavoitella unelmiaan. On maksuton peruskoulu ja kouluruokailu.

Kritiikkiäkin on toki viime vuosina esitetty erityisesti kasvavista ryhmäkooista ja siitä, että perinteisestä, hyväksi todetusta koulumallista ollaan luopumassa.

Uudenlainen, muun muassa pulpetiton tapa käydä koulua ei varmasti sovi kaikille aiempaa järjestelmää paremmin. Kaiken kritiikin keskellä on kuitenkin syytä muistaa, että oppilaita ollaan kouluttamassa tulevaisuuden maailmaan, joka on hyvin erinäköinen kuin se, johon me valmistuimme.

Nykyisen hallituksen tavoitteena on laajentaa oppivelvollisuus 18 ikävuoteen ja tehdä toisesta asteestakin maksuton koulutus. Myös Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on oppivelvollisuuden laajentamisen kannalla.

Suomea ihaillaan maailmalla ja me suomalaiset olemme tavanneet olla ylpeitä – syystäkin.

Lyseon lukion rehtori Mika Aalto kertoo tämän lehden artikkelissa (sivut 4–5), kuinka muutaman vuoden takaisen lakimuutoksen myötä IB-tutkintoa ollaan nyt kauppaamassa ulkomaille.

Tarkoituksena oli, että Ouluun olisi tullut jo tänä syksynä 25–30 hengen ryhmä kiinalaisia opiskelijoita, mutta koronavirus jarrutti suunnitelmia.

Oulun Lyseo on ensimmäinen lukio Suomessa, joka on ryhtynyt myymään IB-tutkintoa ulkomaille, mutta perässätulijoitakin on. Tiettävästi ainakin Lahdessa ja Helsingissä vastaavat suunnitelmat ovat jo pitkällä.

Suomessa on pitkään pohdittu, miten koulutusjärjestelmän maineesta saisi otettua kaiken hyödyn irti. Ulkomailta on perinteisesti lapannut alan ihmisiä pällistelemään toimintaamme, mutta kiinnostuksen jalostaminen pidemmälle on jäänyt puolitiehen.

Se on sääli, koska hyvästä koulutuksesta jos jostain oltaisiin taatusti valmiita maksamaan.

IB-tutkinnon kauppaaminen ulkomaalaisille on pieni mutta merkittävä askel tuolla tiellä. Sen haitallisia puolia on vaikea nähdä.