Peking Kiinan pääministeri Zhu Rongji käynnisti perjantaina virallisesti valtaisan kanavahankkeen, jonka tavoitteena on Kiinan pohjoisosien kuivien alueiden kastelu etelästä tulevalla vedellä.
50 vuoden kuluessa on määrä rakentaa kolme yli tuhat kilometriä pitkää kanavaa.
Kanavahankkeen arvioidaan maksavan noin 60 miljardia euroa eli yli kaksi kertaa enemmän kuin kiistellyn Kolmen rotkon patohankkeen. Hankkeen toteuttamista esitti jo 1952 Mao Tsetung.
Ensiksi rakennetaan itäinen kanava, joka käyttää Pekingin ja Hangzhoun välillä kulkeneen muinaisen kanavan reittiä.
Keskimmäinen kanava taas kulkee Danjiangkoun tekoaltaalta Hubein maakunnasta lähelle Tianjinia ja Pekingiä. Danjiangkou sijaitsee Jangtsen sivujoen Hanjiangin varrella. Kanava aiotaan ohjata kulkemaan Keltaisenjoen alitse kulkevan tunnelin kautta.
Kolmas kanava rakennetaan Jangtsen yläjuoksulta Keltaisenjoen yläjuoksun alueelle Kiinan luoteisosaan. Tämän vaiheen rakentaminen alkaa vuonna 2010.
Itäinen Kiina
hyötyy
Kiinalaiset poliitikot ja tiedemiehet ovat yleensä tukeneet kanavahanketta, mutta suunnitelmat ovat herättäneet myös vastalauseita.
Muistomerkkejä
veden alle
Arkeologit pelkäävät, että kanavan rakennustyöt tuhoavat Hubein maakunnassa vanhoja kulttuurimuistomerkkejä, sillä Danjiangkoun tekoallasta aiotaan laajentaa huomattavasti.
Veden alle jäisi niin dinosaurusten fossiileja kuin kivikautisia asumuksiakin ja Ming-dynastian aikaisia rakennuksia.
Ulkomaiset ympäristöasiantuntijat ovat puolestaan varoittaneet, että kanavahanke saattaa johtaa muutaman vuosikymmenen kuluttua Jangtsen vesien katastrofaaliseen vähenemiseen.
Vesipulaan
helpotusta
Kiinan lehdet ovat myös varoittaneet vesipulan olevan pahenemassa, kun maan väkiluku kasvaa kohden 1,6 miljardia. Tämä luku ollaan saavuttamassa vuonna 2030.
Silloin henkeä kohden lasketut vesiresurssit ovat pudonneet arvioiden mukaan Kiinassa 1 760 kuutiometriin.
Kansainvälisesti arvioidaan yleisesti, että maassa vallitsee vesipula, jos maan henkeä kohden lasketut vesivarat ovat alle 1 700 kuutiometriä.