Ensimmäinen, nykyaikainen kiertoliittymä Suomessa rakennettiin Lohjalle 1990. Sen jälkeen niitä on rakennettu sekä maanteille että kuntien katuverkolle niin kiivaaseen tahtiin, että niitä löytyy koko maasta jo noin 500.
Ensimmäinen selvitys kiertoliittymien eduista tehtiin vuonna 2000. Uusin, Sakari Montosen diplomityönä valmistunut selvitys tukee edellisen tulosta: Kiertoliittymä on niin turvallinen, että tavallisen, liikennevalottoman liittymän muuttaminen kiertoliittymäksi vähentää onnettomuuksien määrän noin puoleen.
Lisäksi kiertoliittymäonnettomuuksien seuraukset ovat yleensä lieviä. Tämä johtuu autojen alhaisista ajonopeuksista ja samaan suuntaan kulkevien autojen pienistä törmäyskulmista.
Kuolemia tai vakavia loukkaantumisia tapahtuu hyvin harvoin. Tutkimusaineiston mukaan kiertoliittymissä on tapahtunut vain kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta.
Kiertoliittymiin perehtynyt tieinsinööri Ari Liimatainen Tiehallinnosta on varma, että kuolleiden määrä olisi ollut selvästi suurempi, mikäli liittymät olisi pidetty entisellään.
Rattijuopolle vaikea
Suurin osa liittymäonnettomuuksista sattuu hyvissä sääolosuhteissa ja päivänvalossa. Maanteiden kiertoliittyminen valaiseminen on kuitenkin todettu tärkeäksi, koska suurin osa törmäyksistä kiertosaarekkeisiin tapahtuu öisin.
Kiertoliittymä on liikenneympäristönä vaativa. Tämän voi päätellä siitä, että rattijuopot joutuvat niissä onnettomuuksiin huomattavasti useammin kuin tavallisissa liittymissä.
Pyöräilijät heikoilla
Muiden onnettomuuksien vähentyessä ovat pyöräilijöille kiertoliittymissä tapahtuneet onnettomuudet nousseet korostetusti esiin.
Henkilövahinko-onnettomuuksia kiertoliittymissä sattuukin yleensä, kun auto törmää suojaamattomaan tienkäyttäjään, eteenkin polkupyöräilijään.
Onnettomuuksia sattuu lisäksi hieman useammin auton poistuessa liittymästä kuin saapuessa siihen.
Liimataisen arvion mukaan tämä johtuu siitä, että monet autoilijat unohtavat, että liittymästä poistuva auto on kääntyvä ajoneuvo, jonka on väistettävä suoraan menevää liikennettä. Liittymään saapuvalle tilanne on selvempi suojatien eteen sijoitetun kärkikolmion vuoksi.
Myös muissa maissa on päädytty samaan tulokseen: Kiertoliittymä ei ole ole parantanut pyöräilijöiden turvallisuutta. Liimataisen mukaan avoimeksi jääkin kysymys, olisiko valo-ohjattu liittymä turvallisempi pyöräilijöiden kannalta.
Turboa kaksikaistaisiin
Suomeen on rakennettu myös useita kaksikaistaisia kiertoliittymiä. Kuten Oulun eteläpuolella sijaitseva Haaransillan kiertoliittymä osoittaa, kaksikaistaisuus tekee ajamisen liittymässä monimutkaisemmaksi. Tämä käy ilmi myös selvityksestä: Kaksikaistaisten liittymien onnettomuusasteet ovat suurempia kuin yksikaistaisten.
Useimmat suomalaisista 2-kaistaisista kiertoliittymistä ovat tyypiltään osittain kaksikaistaisia, joiden ulkokaistasta osa on tiemerkinnöin suljettu.
Vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi niille Tiehallinto on parhaillaan täydentämässä ohjeita ottamalla mukaan myös hollantilaisten kehittämän n. turbo-kiertoliittymän. Liimataisen mukaan turbo-liittymän etuihin kuuluvat hyvä välityskyky ja se, että kaikki liittymään tulevat liikennevirrat erotetaan omille kaistoilleen jo ennen liittymää. Kun ajoneuvo pysyy tällä kaistalla läpi koko kiertoliittymän, vältytään myös onnettomuusalttiutta lisäävältä kaistanvaihdoilta.
