Kiitos äärimmäisen tärkeästä mielipiteestä Heli Varis (Kaleva 30.10.). Suomen kielivarannon hiipumisesta on oltu huolissaan jo pitkään. Tuoreimpia ehdotuksia kielivarannon laajentamiseksi esitetään opetushallituksen ja Ajatuspaja Magman selvityksessä vuodelta 2024: A1-kieleksi jokin muu kieli kuin englanti, kielikasvatus varhaiskasvatuksen osaksi ja kielikasvatuksen oppiaine perusopetukseen ja toiselle asteelle, valtakunnallinen kielistrategia, opetus- ja kasvatusalan koulutus kielellisesti vastuullisemmaksi ja oppimateriaalien laadun ja saatavuuden varmistaminen.
Panostukset aktiiviseen ja sitoutuneeseen kielenopetuksen monimuotoisuuteen ja selkeä, monipuolinen kielipolku kannattavat. Sen osoittavat positiiviset kokemukset Tampereella. Siellä tarjotaan järjestelmällisesti kielisuihkutuksia varhaiskasvatuksessa ja esikoulussa, mikä on johtanut siihen, että noin 35 prosenttia tamperelaisista ekaluokkalaisista valitsee ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen jonkin muun kuin englannin.
Englantia oppilaat oppivat ongelmitta myös myöhemmin, ja lapset ovat yleisestikin avoimia eri kielille ilman kielteisiä asenteita.
Valitettavasti monien kuntien kouluissa kielivalintojen tiellä on rakenteellisia esteitä. Perusasteella kielet kilpailevat vähemmän työtä vaativien aineiden, jopa yksittäisten kurssien kanssa. Ryhmäkokovaatimukset ovat kouluilla ja kunnilla suuret. Valinnaiskielten opettajilla on käytännössä yksin vastuu siitä, saavatko he houkuteltua tarpeeksi oppilaita valitsemaan kielen. Tämä on kestämätöntä.
Yliopistot ovat reagoineet väheneviin opiskelijamääriin: saksan, ranskan ja venäjän aloituspaikkoja on enää puolet 15 vuoden takaisesta, ja viimeisen vuoden aikana on myös aloitettu tehostettu kansallinen opetussuunnitelmayhteistyö kyseisissä kielissä.
Todistusvalinnassa lyhyen kielen pisteytys nousee vuonna 2026. Suunnitteilla on myös ilman lähtötasotaitoa alkava, kielten tutkintoon johtava koulutuspilotti saksan ja ranskan kielessä. Tähän on syynä se, että enää ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi hakijoita, joilla olisi koulussa hankittu riittävä kielitaito.
Oulun yliopistossa on tehty päätös suoravalinnasta. Sen mukaan kaikki hakukelpoiset hakijat saavat suoraan opiskelupaikan saksan kielen ja kulttuurin oppiaineeseen lyhyen saksan yo-arvosanalla E tai L tai pitkän saksan arvosanalla M, E tai L.
Myös kahden yliopistokurssin suorittaminen avoimessa yliopistossa tietyllä arvosanalla antaa hakukelpoiselle hakijalle automaattisesti opiskelupaikan oppiaineeseen.
Olemme huolissamme Suomen kielellisestä huoltovarmuudesta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. EU-virkoihin ei saada tarpeeksi suomalaisia ja osasyynä siihen on kielitaidon puute. Suomen kielen kääntäjiä tarvitaan EU:ssakin, heitäkään ei kohta juuri ole.
Saksa on edelleen Suomen suurin kauppakumppani. Mistä saamme kielitaitoisia henkilöitä hoitamaan näitä yhteyksiä Saksaan, kun vanha, kielitaitoinen sukupolvi eläköityy tai on jo eläköitynyt?
Oulun yliopiston saksan kielen ja kulttuurin oppaine
Satu Selkälä
lehtori
Sabine Grasz
yliopistonlehtori
Anniina Havela
yliopisto-opettaja
Sandra Reimann
professori
Paula Rossi
Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani