En ollut vielä monta vuotta vanha, kun asuimme vuokralla Kuusamontien varrella, Korvensuoralla. Vaaleanvihreä talo sijaitsi tien vierellä, sen pihassa valkoiset tuomet kukkivat kesällä ja levittivät huumaavaa tuoksuaan. Talon omistaja oli sukeltaja Toppilan satamassa. Eräänä sunnuntaina hän vei minut ja isäni tutustumaan satamaan.

Ajoimme hänen autollaan Valtatietä läpi Tuiran. Valtatien loppupuolella hän kertoi seudun olevan hieman levotonta, syntistäkin. Kadun vasemmalla puolella puutalossa oli ”Loiskeen kuppila”, jonka kulmilta sukeltajan mukaan pystyi hankkimaan pimeän pullon.