Kalevan pääkirjoituksessa 30.8. otettiin kantaa Suomen kaavaileman kevytautohankkeen puolesta. Asiallinen kirjoitus muuten, mutta siinäkin jätettiin huomioimatta hankkeen kokonaisturvallisuus.
Pääkirjoitus korostaa kevytautojen kuskien turvallisuuden paranemista. Tämä pitäneekin paikkansa suurimmilta osin. Eli fiksujen ja sääntöjen mukaan ajavien teinien turvallisuus paranee ajoneuvon massan, rakenteen ja turvavarusteiden ansiosta.
Riskihakuisilla kuskeilla korostunut turvallisuudentunne puolestaan voi ajattaa entistä vaarallisempiin tilanteisiin. Tältä osin jäätäneen kokonaisuutena vielä plussan puolelle.
Oleellista on kuitenkin arvioida hankkeen kokonaisturvallisuutta. Eli miten kuskien lisäksi muiden tienkäyttäjien, kuten jalkaisin, polkupyörällä, rullaluistimilla, scooteilla ynnä muilla vekottimilla liikkuvien ihmisten ja erityisesti pienten lasten turvallisuus taataan.
Kun katselee lähipitäjän mopopoikien edesvastuutonta rälläystä ja jopa ajettaessa harrastettavaa ilkivaltaa, pelottaa ajatellakin samojen kollien kohta kaahaavan 1 500-kiloisella autolla 60 km/h, tilannenopeuksista piittaamatta.
Vielä kehitysvaiheessa olevien aivojen matalampi kypsyysaste vaikuttaa tutkitusti nuoren ihmisen keskittymiseen (esimerkiksi sosiaalinen media ratissa), ennakointiin sekä riskin- ja vastuunottoon.
Lisäksi kevytautot ovat varmuudella tien tukkona viimeistään 80 km/h alueella, mikä yleistyessään johtaa vaarallisten ohitusten lisääntymiseen.
Ruotsista voitaisiin hakea ennakkoasetelmia, mutta sikäläinen 30 km/h muuttaa asetelmaa merkittävästi. Ajoneuvon tuhovoima = liikemäärä = massa x nopeus, ja muilla liikkujilla on huomattavasti enemmän aikaa reagoida hitaamman kevytauton liikkeisiin. Saattaapa ruotsalainen kulttuuri muutenkin kasvattaa fiksummin myös liikenteessä käyttäytyviä nuoria?
Vähäpätöisempi, mutta ei merkityksetön riski, on muulle omaisuudelle aiheutuvat vahingot. Meissä aikuisissakin on esimerkiksi parkkipaikalla välinpitämättömästi tai ajattelemattomasti käyttäytyviä yksilöitä. Aikuisen aivot ovat kuitenkin kehittyneet sille kypsyystasolle, mille ne kullakin yksilöllä ylipäätään kehittyvät. Kun nuoren aivot yhdistetään keskimääräiseen edes oman omaisuuden huolenpitoon, riskinä on nykyistä enemmän syyttömien osapuolten 200–300 euron omavastuumaksuja vakuutusyhtiölle ja vakuutusmaksujen nousua.
Harvemmin aikuisetkaan jäävät paikalle toisille aiheutettuja vahinkoja omasta vakuutuksestaan maksamaan, tuskin jälkikasvu on sen kummempaa (jos edes huomaa vahinkoa).
En väitä, että nämä riskit toteutuisivat ”riittävissä” määrin, eli huonosti käyttäytyviä yksilöitä olisi ”liikaa”. Enkä tietenkään esitä, että harvojen mätien yksilöiden vuoksi pitäisi torpata koko hanke. Mutta väitän, että jos riskit jätetään kokonaan huomioimatta tai arvioimatta, syyllistytään älylliseen laiskuuteen ja edesvastuuttomaan valmisteluun.
Mikko Holappa
isä, kolaritta 28 vuotta
Oulunsalo
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.