Niina-orava, Kati-kärppä ja Olli-kettu tapasivat toisensa joka aamuiseen tapaan heti aamutoimiensa jälkeen.
Aamu oli kaunis, sillä aurinko oli noussut jo korkealle, vaikka kello oli vasta yhdeksän.
Aurinko lämmitti kaverusten tuuheita turkkeja, ja samassa puun oksalta tippui vettä Ollin kuonolle. Tämä nuolaisi vesipisaran nopeasti pois ja totesi.
"Kevät saa minut hyvälle tuulelle. Ei minulla tietenkään ole talvea vastaan mitään, mutta pakkaset eivät ole mukavia."
Tytöt nyökyttelivät Ollin puheille ja samassa Kati keksi heille tekemistä.
"Mennään läheiselle kukkulalle laskemaan mäkeä", Kati hihkaisi.