Neljätoista vuotta Aleniuksen puutarhalla yrittäjänä toimineella, hortonomi Tuire Mankisella touhua keväällä. Kiirettä lisää, että puutarhakausi on pidentynyt viime vuosina keväästä ja syksystä.
"Vuosi vuodelta kukkia ja muita kasveja istutetaan entistä aiemmin. Sen mahdollistaa lasitetut parvekkeet ja patiot sekä kylmää kestävät sipulikukat ruukuissa", Mankinen sanoo.
Parhaillaan kauppapuutarhoilla on taimimyynnin valmistelukausi meneillään. Jo maaliskuussa aloitettu kesäkukkien ruukutus on saatava tehtyä ajoissa.
Tällä viikolla Mankisella on tarkoitus ruukuttaa petuniat ja tomaatintaimet. Seuraavana ovat vuorossa ruukkukasvien latvonnat ja vihannestaimien kylvöt. Kun ulkoalueet ovat sulaneet, puhdistetaan perennamaat ja siistitään sekä leikataan pensaat.
Taimistokauden alkaminen on puutarhurille iso asia. Pihamyyntitaimet tulevat kaupan vapun seudulla ja jos kevät on hyvä, alkaa varsinainen sesonkikausi äitienpäivän tienoilla.
"Silloin käy äitienpäiväkukkien myynti vilkkaimmillaan ja samalla alkaa taimistomyynti. Kiirettä piisaa aina juhannuksen tienoille asti, sitten helpottaa. Hyvä stressinsietokyky on tässä työssä tarpeen", Mankinen nauraa.
Varsinkin perennoiden myynti on kasvanut huomattavassa määrin.
"Harrastajat haluavat kokeilla jatkuvasti jotain uutta. Perennat antavat siihen hyvän mahdollisuuden, koska erilaisia lajeja ja lajikkeita on niin valtavasti. Trendikasveja ovat viime aikoina olleet erilaiset koristeheinät. Myös kuunliljat ovat suosittuja. Lehtiperennat ovat uutuus, joka on herättänyt paljon innostusta. Lehtien värien sommittelu viehättää, erityisesti valkoinen ja vihreä ovat olleet muodissa. Ennen haluttiin enemmän sitä, että perennassa on näyttävät kukat ja onhan se tärkeää edelleenkin", Mankinen kertoo.
Valmiita kesäkukkien taimia myydään paljon, mutta myös siemeniä ostetaan. Siemenkukista erityisen suosittu on ollut juuri markkinoille tullut espanjanneito.
Viljelysiemenistä ovat pintansa pitäneet perinteiset lajikkeet, kuten herne, porkkana, tilli ja persilja. "Tosin mausteyrttejä menee jatkuvasti enemmän, sillä ihmiset ovat jo oppineet käyttämään niitä", Mankinen arvelee.
Aleniuksen puutarha on toiminut jo 1930-luvulta saakka ja monet oululaiset muistavat yhä Otto Edwardin eli Aleniuksen papan.
"Hän oli pieni, mukava mies, etevä puutarhuri ja hyvä ruuanlaittaja. Tapasin hänet itsekin lapsena useamman kerran", Mankinen muistelee.
Tuire Mankisen setä Esko Niskanen oli Aleniuksen opissa. Aikanaan hänestä tuli vanhana poikana visusti pysytelleen Aleniuksen työn jatkaja. Tuire Mankinen otti puolestaan ohjakset käsiinsä 90-luvun alussa. Puutarhurin taito on siis Mankisella enemmän kuin hyvin hanskassa.
EU on vienyt joitain viljelylajeja, kuten leikkokrysanteemin kasvatuksen suomalaisilta kukkatarhoilta pois ja monet viljelijät joutuvat miettimään, mitä kannattaa viljellä.
Positiivisena puolena Mankinen näkee ihmisten kasvavan kiinnostuksen puutarhojen ja pihojen laittamiseen. Tässä itävät puutarhojen uudet mahdollisuudet. "Nuorille sanoisin, että kasvun varaa alalla on. Istutuspalveluja ja suunnittelupalveluja, kuten pihasuunnitelmia kysytään koko ajan enemmän."
Puutarhurin työn Mankinen näkee laaja-alaisena ja kiinnostavana, joskin toisinaan fyysisesti raskaana. Jokainen päivä on erilainen. Työhön sisältyy kukkasidontaa, kasvien hoitotöitä, asiakasneuvontaa, istutusten suunnittelua, kukkamyyntiä ja melkein mitä vaan.