Kirjoittaja kuuluu Kalevan nuorten kirjoittajien ryhmään.
Keväinen aurinko hivelee Oulun vankilan seinustoja. Sisällä on hämärämpää, mutta valo taittuu ikkunoista sisään.
Vuosi sitten keväällä Jessen, 20, (nimi muutettu) elämä muuttui täysin. Ratkomattomista asioista syntynyt välienselvittely kärjistyi, minkä seurauksena Jesse ampui miehen.
Nyt edessä kummittelee kymmenenvuotinen nuorisoelinkautinen murhasta, mikäli tuomio ei muutu hovioikeudessa. Jesse on valittanut hovi-oikeuteen, sillä teko ei ollut hänen mukaansa suunniteltu.
"Ei sitä oikein ymmärtänyt, mitä oli tapahtunut. Olin ampumahetkellä humalassa, ja homma riistäytyi käsistä", Jesse kertoo.
Jessen päivät kuluvat vankilassa töissä käydessä. Hän herää aamuisin puoli seitsemän aikaan, sillä työpäivä puuverstaalla kestää puoli kahdeksasta puoli neljään. Iltaisin vangeilla on vapaa-aikaa, joskin iltatoimintaa saisi olla Jessen mielestä enemmänkin.
Jesse on avo-osastolla, jossa vangit saavat käydä töissä ja vierailla kaverien selleissä. Selleissä on televisiot, DVD-levyjä ja pelikonsoleita voi tilata siviilistä.
Kännykkään ja tietokoneisiin vangeilla ei ole oikeutta, mutta he saavat soittaa kerran päivässä korttipuhelimesta.
"Vaikeinta on vapauden puuttuminen. Pitää olla yhdellä osastolla koko ajan, ja aika käy välillä todella pitkäksi", Jesse sanoo.
Jaksamista helpottaa Jessen mielestä jatkuva touhuaminen ja puuhastelu.
"Mitä kaikkea nyt rikolliset aivot voivat kehitellä", hän naurahtaa. "Kesän lähestyminen tuntuu myös mukavalta. Tekee mieli mennä pihalle", Jesse sanoo. Vangit saavat ulkoilla päivässä tunnin verran rajatulla alueella, ja kolmesti viikossa on urheilutreenit.
Poika katuu tekoaan, mutta eniten häntä harmittaa kuitenkin kaverin puolesta, joka on Jessen mukaan tuomittuna syyttömänä. "Kaveri oli paikalla, mutta syyttäjä katsoo, että yritän ottaa jutun omiin nimiini ja suojella kaveriani", Jesse tuhahtaa.
Jessen mielestä rikollisuutta ei kitketä nykyisellä rangaistusmallilla. "Täälläkin monet pojat löytävät uusia rikostovereita ja palaavat vanhalle tutulle tielle vapauteen päästyään. Toiset pystyvät sopeutumaan paremmin takaisin yhteiskuntaan."
Suomessa ei ole erikseen nuorisovankiloita, mutta nuoria pyritään sijoittamaan siten, etteivät he olisi tekemisessä ammattirikollisten kanssa.
Kun vapaus koittaa, Jesse haluaisi laittaa asiansa kuntoon ja tehdä mielekästä työtä, kuten ajaa pyöräkonetta, joka on hänelle tuttu ennestään. Ensin kuitenkin Jesse odottaa, että tuomioon tulisi hovioikeudessa muutos.
Jessen läheiset ovat suhtautuneet tuomioon asiallisesti ja käyvät katsomassa häntä aina kun mahdollista. Omaiset saavat käydä vierailulla viikonloppuisin ja olla 45 minuuttia kerrallaan.
Lisäksi kerran kuukaudessa voi saada luvan pidempään neljän tunnin tapaamiseen. "Eniten kaipaan täällä kotia", Jesse sanoo.