Perussuomalaiset jyräsivät myös Oulun ympäristökunnissa keskustan vahvoilla alueilla. Keskusta romahti ja esimerkiksi Kiimingissä se on enää nipin napin suurin puolue. Perussuomalaiset nousivat kakkoseksi niin Kiimingissä, Haukiputaalla, Oulunsalossa, Kempeleessä, Muhoksella, Tyrnävällä, Limingassa, Lumijoella kuin Yli-Iissäkin. Kiimingissä keskustan äänimäärä syöksyi edellisten eduskuntavaalien 45 prosentista 28,6 prosenttiin. Perussuomalaisten äänisaalis oli lähes 27 prosenttia. Äänissä eroa oli vain reilu sata.
Samantapainen asetelma oli myös Muhoksella: Keskusta sai äänistä 33,5 prosenttia ja perussuomalaiset kolkuttelivat kakkosena reilulla 27 prosentilla. Kaikki muut puolueet menettivät kannatustaan tasaisesti muutaman prosentin.
Suhteellisesti eniten keskusta hävisi Kiimingissä ja Oulunsalossa, vähiten Tyrnävällä ja Yli-Iissä. Oulunsalossa tilanne oli ääntenlaskun reilussa puolessa välissä se, että keskustan kannatus oli tipahtanut entisestä 42 prosentista 33 prosenttiin. Perussuomalaisten kannatus oli lähes 23 prosenttia. Muilla puolueilla lasku oli tasaista, ehkä vihreillä ja vasemmistolla hieman reilumpaa kuin muilla. Oulunsalon ääniharavia olivat Tapani Tölli (kesk.) ja Anne Snellman (ps.).
Haukiputaalla perussuomalaiset nousivat lopulta ohi vasemmistoliiton, vaikka puolueet olivat pitkään tasoissa. Perussuomalaiset saivat äänistä 21,7 prosenttia ja vasemmistoliitto 18,2 prosenttia eli ero oli lopulta selvä. Haukiputaan suurin puolue keskusta putosi 28 prosenttiin eli vähennystä entiseen 36 prosenttiin oli selvästi, eikä eroa perussuomalaisiin ole kuin viisi prosenttiyksikköä. Ääniharavia olivat Mirja Vehkaperä (kesk.), Risto Kalliorinne (vas.) ja Seppo Leskinen (ps.)
Kempeleen äänistä reilut 32 prosenttia meni keskustalle ja yli 20 prosenttia perussuomalaisilla. Kempeleessäkin Kempeleen ääniharavia olisivat kunnan oma mies Juha Sipilä (kesk.) ja vasta seuraavana perussuomalaisten Jussi Pellikka (ps.). Myös kempeleen valtuuston puheenjohtaja, demareiden Jarmo Haapaniemelle ropisi oman kunnan ääniä.
Muhoksen ääniharava olisi perusuomalaisten Pirkko Mattila. Seuraavina olivat Tapani Tölli (kesk.) ja Veli Paasimaa (vas.) Kiimingissä eniten ääniä keräsivät keskustan Mirja Vehkaperä ja Tapani Tölli sekä perussuomalaisten Vaili Jämsä-Uusitalo ja Ville Vähämäki.
Neljän vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa ympäristökuntien ylivoimaiset ääniharavat olivat keskustan Mirja Vehkaperä ja Tapani Tölli. He näyttivät pitävän pintansa edelleen. Tyrnäväläiselle kuntaministeri Töllille (kesk) meni tyrnäväläisten äänistä noin kolmasosa eli 995. Perussuomalaisten Pirkko Mattila tuli kaukana perässä 102 äänellä.