Keskusta on vakiintunut Suomen suurimmaksi puolueeksi. Se on puolueen tähtäin vuodelle 2030.
Tavoite on kirjattu Keskusta 2030 -uudistusohjelmaan, joka on määrä hyväksyä viikonloppuna. Keskustan puoluekokouksen päämajana toimii Ouluhalli.
Historiallisesti tavoite ei kuulosta kummalta. Keskusta on politiikan kestomenestyjä. Viime vuosikymmenellä puolueen kannatus kävi ailahtelevaksi. Viime vuoden eduskuntavaalit olivat pohjanoteeraus: 13,8 prosentin kannatuksella keskusta valahti keskikastiin.
Keskustaväen toiveissa on, että Oulun puoluekokous muistetaan historiallisena käänteenä, joka palautti puolueen pysyvästi suurten joukkoon.
– Kyllä meillä on vahva usko tähän, keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jussi Ylitalo sanoo.
Äänitorvi ja innostaja
Puoluekokous piti järjestää kesäkuun alussa Vantaalla. Koronaepidemian vuoksi kokous päätettiin siirtää syksylle ja Ouluun.
Vaikka kokousta ei Vantaalla pidetty, osui kaavaillulle kokousviikonlopulle draamaa, kun viestintäkoulutuskohuun ajautunut puolueen puheenjohtaja Katri Kulmuni kertoi jättävänsä valtiovarainministerin paikan.
Kulmuni ilmoitti olevansa valmis jatkamaan puheenjohtajana, mutta voiko hallituspuoluetta johtaa hallituksen ulkopuolelta? Muun muassa se kysymys laukaisi puheenjohtajakisan uusille kierroksille. Puolueen kannatuskaan ei ole kohentunut Kulmunin aikana.
Haastajia ilmaantui kolme: puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen, yrittäjä Ilkka Tiainen ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko. Ennakkoarvioiden mukaan puheenjohtajuus ratkaistaan Saarikon ja Kulmunin välillä.
Jussi Ylitalo korostaa kenttäväen merkitystä, mutta puheenjohtajalla on keskeisen tärkeä rooli.
– Puheenjohtajalla on merkitystä puolueen kannatuksen kannalta, mutta suurin tehtävä on innostaa joukkoja toimimaan kentällä. Hän toimii puolueen äänitorvena niin omalle sakille kuin ulkopuolellekin.
Pohjois-Pohjanmaan piirillä ei ole kisaan kantaa, mutta Ylitalo itse liputtaa Saarikon puolesta.
Pikavauhdilla pystyyn
Puoluekokous osoitettiin Vantaalle loppuvuodesta 2017. Aikaa järjestelyihin oli siis noin kaksi ja puoli vuotta.
Oululle kokousjärjestelyt siirtyivät maaliskuun lopussa. Aikaa jäi reilut viisi kuukautta.
Perinteisesti keskustan puoluekokous on koonnut tuhansia ihmisiä.
Jussi Ylitalon mukaan suurtapahtuman järjestelyt tulivat tiukalla aikataululla, mutta valmiudet olivat hyvät.
– Olimme hakeneet puoluekokousta Ouluun vuodelle 2022. Meillä oli valmiit suunnitelmat. Puoluekokous oli Oulussa myös vuonna 2006, ja silloinkin paikkana oli Ouluhalli.
Ylitalon mukaan siitäkin on apua, että puolueen suurimpana piirinä talkoolaisia löytyy. Kaikkiaan puoluekokousjärjestelyt ovat noin sadan henkilön urakka.
Uusimpana käänteenä, vain pari viikkoa sitten, ilmoitettiin, että edelleen jatkuvan koronaepidemian vuoksi kokous järjestetään hajautetusti. Ouluhalli on pääpaikka, mutta kokousedustajia osallistuu yhteensä kuudestatoista sijainnista.
– Kaikkiin paikkoihin löytyy striimaus molempiin suuntiin. Sitä harjoitellaan tällä viikolla. Melkoinen savotta siitä tulee, mutta uskon, että siitäkin selvitään, Jussi Ylitalo sanoo.