Suomalainen koulutusjärjestelmä on selvinnyt kansainvälisesti hyvin 1990-luvun tiukoista säästöistä. Vaikka valtion satsaukset koulutukseen pienenivät väliaikaisesti 1990-luvun jälkipuoliskolla - ja ovat nytkin hienoisesta noususta huolimatta OECD-maiden keskitasoa - ovat oppimistulokset silti huippuluokkaa.
Tämä kertoo siitä, että opetus peruskoulussa järjestetään tehokkaasti ja taloudellisesti. Vuonna 1995 maamme käytti koulutukseen 6,3 prosenttia bruttokansantuotteesta ja vuonna 1999 5,8 prosenttia.
Tieto selviää tiistaina Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD julkistamasta jäsenmaidensa koulutusjärjestelmiä vertailevasta Education at a Glance -julkaisusta. Raportin indikaattorit perustuvat vuosien 1999 ja 2000 tietoihin.
Opetusneuvos Matti Kyrö Opetushallituksesta sanoo, ettei vuosittain julkaistava vertailu yllätä tuloksillaan tälläkään kertaa.
"Kun vertailua ajattelee, ovat Suomen koulut erinomaisessa jamassa. Vertailun perusteella voisi melkein jäädä laakereilleen lepäämään, mutta näinhän ei tietenkään kukaan tee."
Oppimistulokset ovat suomalaisessa peruskoulussa keskeisissä aineissa huippuluokkaa ja erot koulujen ja alueiden välillä pienet. Myös oppilaiden sosiaalisesta taustasta johtuvat erot ovat Suomessa paljon vähäisempiä kuin OECD-maissa yleensä.
15-vuotiaiden oppimistuloksia kuvataan keskeisissä oppiaineissa erityisesti PISA-projektin tulosten pohjalta. Osaamisen tasossa suomalaiset nuoret sijoittuvat maiden kärkijoukkoon varsinaisen lukutaidon, matemaattisen ja tieteellisen lukutaidon sekä kansalaistaitojen osaamismittauksissa.
Suomalaiset 15-vuotiaat olivat kiistattomasti maailman parhaita lukutaidoltaan. Suomessa puolet nuorista on lukutaidoltaan joko tasoa neljä tai viisi, kun vastaava osuus koko OECD:ssä oli alle kolmasosa. Esimerkiksi Saksassa vain 28 prosenttia nuorista sijoittuu lukutaidossaan näihin kahteen kategoriaan.
Matti Kyrö toteaa, että menestyminen äidinkielessä selittyy monella tekijällä, kuten suomalaisten opettajien ammattitaidolla ja sillä, että kieli, joka kirjoitetaan ja lausutaan samalla tavalla, on selvästi helpompi oppia.
"Ja niinkin triviaali juttu kuin se, että meillä on vieraskieliset elokuvat tekstitettyjä, vaikuttaa siihen", jatkaa Matti Kyrö.
Matemaattisessa lukutaidossa vain japanilaiset olivat merkittävästi parempia ja tieteellisessä lukutaidossa vain korealaiset.
Sukupuolten välinen
ero ei muutu
Matti Kyrö nostaa tutkimuksesta esiin myös naisten koulutustason, joka on Suomessa korkea. Varsinkin nuoremmissa ikäluokissa naiset hankkivat selvästi miehiä enemmän koulutusta ja sijoittuvat koulutustasoltaan lähemmäs OECD-maiden kärkeä kuin suomalaismiehet.
Sukupuolten välinen ero on huomattava myös, kun katsotaan odotettavissa olevaa koulutusaikaa. Education at a Glance -julkaisussa kuvataan viisivuotiaiden odotettavissa olevaa koulutusaikaa. Suomi kuuluu OECD:n kärkipäähän ja odotettavissa oleva koulutusaika on 18,7 vuotta. Naisilla odote on 19,4 vuotta ja miehillä 18,1 vuotta. Ääripäitä ovat Turkki kymmenellä opiskeluvuodella ja Australia yli 20 vuodella.