Renkaista ja vanteista johtuvien hylkäysten määrä katsastuksissa kuusinkertaistui vuonna 2002 vuoteen 2001 verrattuna. Renkaat olivat osasyynä siis noin 24 000 hylkäyksessä. Raju hylkäysten määrän kasvu ei kuitenkaan kerro niinkään siitä, että suomalaiset ajaisivat aikaisempaa huonommilla renkailla. Itse asiassa se on vain seuraus katsastussäännösten muutoksesta, jonka mukaan auto hylätään katsastuksessa, jos yhdenkään renkaan urasyvyys on alle 1,6 millimetriä.
Nastarenkaiden virallinen käyttöaika päättyy tänä vuonna varsin myöhään, eli 28.4. Tämän jälkeenkin niitä saa käyttää, mikäli keliolosuhteet sitä edellyttävät. Kitkarenkaita voi halutessaan käyttää vaikka koko kesän, mutta niissä käytettävä pehmeä kumilaatu on kaukana parhaasta mahdollisesta kuumissa kesäkeleissä.
Auto on kosketuksessa tiehen neljällä noin kämmenen kokoisella pinnalla. Kaikki auton liikkeisiin vaikuttavat voimat niin ohjauksesta, kiihdytyksestä kuin jarrutuksestakin välittyvät tiehen näiden kosketuspintojen kautta. Tästä syystä renkaiden kunto on yksi keskeisiä tekijöitä turvallisessa autoilussa.
Määräysten mukaan kesärenkaiden kulutuspinnan keskialueella olevissa pääurissa pitää olla vähintään 1,6 millimetriä. Käytännössä tällaiset renkaat eivät kuitenkaan ole enää turvallisia, koska urasyvyys ei riitä johtamaan vettä renkaan alta pois. Vesiliirtovaaran lisäksi myös renkaan muut ominaisuudet ovat heikentyneet oleellisesti.
Neljän millimetrin kulutuspinta onkin raja, jonka jälkeen renkaiden vaihtaminen parempiin on syytä ottaa ohjelmaan
Koot rekisteriotteesta
Uusia renkaita ostettaessa voi tulle mieeen renkaiden vaihtaminen nykyistä näyttävimpiin. Matalaprofiilisilla ja leveillä renkailla auton mukavuus kuitenkin yleensä heikkenee alhaisissa ajonopeuksissa, koska itse rengas joustaa aikaisempaa vähemmän.
Auton rekisteriotteen on merkitty auton alkuperäisen rengaskoon lisäksi autoon sallitut rengaskoot. Jos niistä halutaan poiketa, auto on muutoskatsastettava, mikäli vanteen nimellishalkaisija poikkeaa alkuperäisestä yli 26 milliä tai renkaan leveys poikkeaa alkuperäisestä yli 30 milliä.
Muutoskatsastuksessakaan ei voida hyväksyä renkaan ulkohalkaisijaa, joka kasvaa yli 51millimetriä, eikä yli 102 milliä kasvavaa leveyttä. Lisäksi, jos renkaan ulkohalkaisijaa muutetaan, on myös nopeusmittarin näyttämä tarvittaessa korjattava.
Renkaat jaotellaan myös ns. nopeus- eli suorituskykyluokkiin. Nämä ilmaistaan renkaan kokomerkinnän perässä olevalla kirjaintunnuksella.
Nopeusluokka ei kerro pelkästään renkaan korkeinta sallittua ajonopeutta, vaan se kertoo myös renkaan suorituskyvystä normaaleissa ajonopeuksissa. Kuluttajan kannalta yksinkertaisinta on valita sama nopeusluokka kuin auton ensiasennusrenkaissa, koska saman nopeusluokan renkaat sopivat todennäköisesti parhaiten yhteen auton alustan, jousituksen ja iskunvaimennuksen kanssa. Erityisesti korkeammasta luokasta alaspäin vaihtaminen saattaa muuttaa auton käytöstä äärimmäisissä ajotilanteissa. Tärkeimmät nopeusluokat on kerrottu tämän jutun yhteydessä olevassa rengasmerkinnöistä kertovassa grafiikassa.
Älä unohda ilmanpaineita
Rengaspaineiden tarkastus on myös yksi osa kesärenkaisiin siirtymistä. Auton ajo-ominaisuudet riippuvat suuresti rengaspaineista ja eteenkin liian pieni paine heikentää ajo-ominaisuuksia ja vaurioittaa renkaan rakennetta. Väärä rengaspaine myös kuluttaa rengasta nopeammin samalla kun kulumismuoto on epätasainen. Rengaspaine ei saa poiketa auton tai renkaan valmistajien suosituksesta enemmän kuin 20 prosenttia.
Usein renkaat myös kaipaavat tasapainotusta edelliskesän jäljiltä. Tämä osa tulee helpommin hoidetuksi, jos koko renkaiden vaihdon antaa ammattiliikkeen tehtäväksi.
Pyöräpulttien kiristysaste olisi syytä varmistaa noin 300 kilometrin ajon jälkeen. Erityisen tärkeää tämä on käytettäessä alumiinisia erikoisvanteita.