Ke­sä­op­paan mat­kas­sa

Sami Rönkkö kertoo, mitä merenkäyntiin liittyvää kätkeytyy Tuomiokirkon torniin.

Kuva: Pekka Kallasaari

Tiesitkö, että Oulun tuomiokirkon torni on toiminut majakkana?

Majakan valo oli käytössä 1900-luvun alusta 70-luvulle saakka.

– Tornia käytettiin navigointiin jo ennen sitä ja sataman laivaväyliä lähestyttiin tornin mukaan. Niin tehdään vieläkin, sanoo Oulun tuomiokirkon kesäopas Sami Rönkkö.

Hän tietää, että kirkon nykyinen ulkomuoto liittyy vahvasti merenkulkuun.

Tornissa on tallessa majakanvalo, jonka avulla laivat ovat osanneet satamaan, Rönkkö näyttää.

Kuva: Pekka Kallasaari

Suurin tervasatama

Oulun perustamisen aikoihin nelisensataa vuotta sitten satamassa kävi vilske.

Maailmalle vietiin muun muassa nahkaa ja kalaa. Muualta tuotiin vaikkapa suolaa ja kankaita.

1700-luvun puolivälissä Oulu vahvisti asemaansa kansainvälisenä kauppasatamana.

Siksi Ruotsin kuningas Kustaa III päätti, että Ouluun rakennetaan kivikirkko.

Vanhan puukirkon korvannut kivikirkko tuhoutui lähes kokonaan Oulun palossa.

– Vain seinät jäivät pystyyn, Rönkkö sanoo.

Korjattu kirkko torneineen saatiin korkeuteensa 1845. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelemaa ehompaa kokonaisuutta kelpasi esitellä.

– Oulu oli 1860-luvulla maailman suurin tervasatama, kertoo Rönkkö, joka on koulutukseltaan historian opettaja.

Useimmissa kynttiläkruunussa lukee, mikä suku sen on kirkkoon lahjoittanut. Muutamassa on myös yksityiskohtia, kuten tämän kruunun yläosassa kirjaa kädessään pitelevä naishahmo, kertoo kesäopas Sami Rönkkö.

Kirkkoa vanhempia

Kirkkohistoriaan perehtynyt Rönkkö mainitsee, että kirkon kynttiläkruunut liittyvät merenkäyntiin.

– Kruunut ovat vanhempia kuin kirkko. Varakkaat kauppiassuvut lahjoittivat niitä.

Ja mitenpä muuten kauppiaat olisivat rikastuneet, elleivät meriteitse käytävällä kaupalla.

Yhden suurimmista kynttiläkruunuista kirkon keskellä on lahjoittanut Arvolanderin kauppiassuku.

Tervakauppaa tehneet Bergbomit ovat myös kattokruununsa lahjoittaneet, muiden muassa.

Merenkävijät lahjoittivat kirkkoon laivojen pienoismalleja, jotta seurakuntalaiset muistaisivat rukoilla merimiesten puolesta.

Kuva: Pekka Kallasaari

Kolumbus katossa

Katosta roikkuu kruunujen lisäksi Kolumbus.

– Tuomiokirkon kirkkolaiva eli votiivilaiva on pienoismalli merimuseon piirustuksista löytyneestä Kolumbuksesta. Se ei ole maailman merillä seilannut, mutta mallintaa rahtilaivaa, jollaisilla tervaa kuljetettiin.

Tämä ensimmäinen laiva saatiin kirkkoon vasta 1977, vaikka votiivilaivaperinne ulottuu satojen vuosien taakse.

– Yleensä laivat olivat lahjoituksia merimiehiltä, mutta Oulun laiva on saatu Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistykseltä, Rönkkö kertoo.

Lauri Ahlgrenin lasimaalauksessa vuodelta 1977 kuvataan lohta.

Kuva: Pekka Kallasaari

Uusia teitä kirkkoon

Lasimaalauksiin ja alttaritauluihin liittyy niihinkin merelliset taustansa, joista Sami Rönkkö kertoo opastamallaan kierroksella tuomiokirkossa tänään torstaina.

Merellisyys ei oppaan mukaan kirkossa nykyisin juuri näy.

– Toisinaan käy vierailijoita, jotka kertovat kuuluvansa rahtilaivan miehistöön.

Maanpäällisiä teitä kirkkoon kyllä matkataan useinkin. Rönkkö sanoo, että turisteineen kirkko on kansainvälinen kohtaamispaikka.

Sami Rönkkö kertoo lisää tarinoita Oulun tuomiokirkon merellisestä historiasta opastetulla kierroksella tänään kello 17.

Fakta: Kirkon vaiheita

1605 Oulu perustettiin ja nykyisen tuomiokirkon paikalle rakennettiin pian puukirkko.

1777 puukirkon tilalle valmistui Sofia Magdalenan kirkoksi kutsuttu kivikirkko.

1822 kivikirkko tuhoutui Oulun palossa.

1832 korjattu kirkko saatiin käyttöön.

1845 tuomiokirkon torni nousi paikalleen.

Nykyisin tuomiokirkko on suosittu turistikohde ja tiekirkko.