Ke­sä­dek­ka­ris­ti Kari Hä­kä­mies on su­vait­se­mat­to­muu­den pilk­kaa­ja

Kuntarakenneuudistus kuumentaa tunteita Kari Häkämiehen jatkojännärissä

"Elämme moralismin aikaa, ihmiset jaetaan jyrkästi hyviin ja pahoihin, ja se ärsyttää", kertoo kirjailija Kari Häkämies.
"Elämme moralismin aikaa, ihmiset jaetaan jyrkästi hyviin ja pahoihin, ja se ärsyttää", kertoo kirjailija Kari Häkämies.
Kuva: Timo Marttila

Älkää kummastelko, jos törmäätte tutun tuntuisiin kaupunginjohtajiin tänään käynnistyvässä kesädekkarissa. Vaikka Kuntamurhan tarina on sepitettä, sen keskiössä pyörivillä virka- ja luottamusmiehillä on liuta piirteitä, joita voi bongailla päättäjistä pitkin poikin Suomea.

Älkää kummastelko, jos törmäätte tutun tuntuisiin kaupunginjohtajiin tänään käynnistyvässä kesädekkarissa. Vaikka Kuntamurhan tarina on sepitettä, sen keskiössä pyörivillä virka- ja luottamusmiehillä on liuta piirteitä, joita voi bongailla päättäjistä pitkin poikin Suomea.

– Ainoat oikeilla nimillä esiintyvät henkilöt ovat Kalervo Kummola (Jääkiekkoliiton puheenjohtaja) ja Pertti Paasio (ministeri, entinen sdp:n puheenjohtaja), sanoo  jatkojännärin kirjoittanut Kari Häkämies.

Agathalla alkuun

Kaikesta tästä on syyttäminen Agatha Christietä.

Häkämies oli vain kahdeksanvuotias, kun hän sai käsiinsä Golfkentän murhan, sen jälkeen asia oli selvä: dekkari on hieno kirjallisuudenlaji. Ja tuo Poirot-tarina on yhä yksi miehen suosikeista.

Toki matka Christiestä ensimmäisen oman jännitysromaanin julkaisemiseen oli pitkä. Uraa tuli tahkottua juristina ja virkamiehenä, politiikan kentillä Häkämies kantoi kahtakin ministerinsalkkua.

Esikoinen vei vuosia

Kaunokirjalliset haaveet itivät mielessä jossain taka-alalla. Esikoisromaania Häkämies kirjoitti usean vuoden ajan, kunnes Rehelliseksi tunnettu vihdoin julkaistiin vuonna 2010. Sittemmin kirjoja on tullut pari lisää, neljäs on luvassa ensi keväänä.

Sitä ennen lukijat saavat käsiinsä 31-osaisen Kuntamurhan. Jatkojännäri julkaistaan samanaikaisesti 16 maakuntalehdessä, ensimmäinen jakson kyytiin pääsee tänään.

– Rikoksessa kiehtoo se, että kuka tahansa voi syyllistyä siihen. Se voi yllättää nurkan takaa odottamattomassa tilanteessa, Häkämies perustelee.

Yhteiskunnalliset aiheet ovat uineet rikosromaaneihin myös Suomessa, mutta Häkämies on harvoja politiikan maailmasta kirjoittavia dekkaristeja.

Yksisilmäisyys ärsyttää

Häkämies sanoo olevansa tarinankertoja ja kirjoittavansa viihdettä aihepiiristä, jonka oman työuransa kautta tuntee pohjia myöten. Taustalla on silti myös halu kertoa maailmanmenosta laajemminkin.

– Elämme moralismin aikaa, ihmiset jaetaan jyrkästi hyviin ja pahoihin, ja se ärsyttää. Maailma huutaa yksinkertaisia ratkaisuja. Poliisit ja toimittajat ovat sankareita, poliitikot yksisilmäisen moraalittomia ja kaikkialla nähdään salaliittoja. Ei se niin mustavalkoista ole.

Kari Häkämies

Syntynyt 17.9.1956.

Koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti, varatuomari.

Toiminut kansanedustajana, oikeusministerinä ja sisäasiainministerinä.

Työskennellyt mm. sisäministeriön kansliapäällikkönä sekä  kunnanjohtajana Hämeenkyrössä ja Pyhtäällä

Nykyisin Lounais-Suomen aluehallintoviraston johtaja Turussa.

Julkaissut mm. kolme jännitysromaania: Rehelliseksi tunnettu (2010), Presidentin murhe (2011), Poliittinen ruumis (2012).

Rikoksessa kiehtoo se, että kuka tahansa voi syyllistyä siihen. Se voi yllättää nurkan takaa odottamattomassa tilanteessa.


Lue kesädekkarin ensimmäinen osa.

Ilmoita asiavirheestä