Ker­tauk­siin jo ko­tiu­tus­vuon­na

Kuhmo Kainuun prikaatin harjoitusalueella Kuhmon Vuosangassa päättyy tiistaina sodan ajan valmiusprikaatiin kuuluvien joukkojen kerta


Kuhmo
Kainuun prikaatin harjoitusalueella Kuhmon Vuosangassa päättyy tiistaina sodan ajan valmiusprikaatiin kuuluvien joukkojen kertausharjoitusjakso, jossa on mukana viime tammikuussa kotiutettuja reserviläisiä.

Kertausharjoituksen tavoitteena on, että harjoitusjoukkojen on kyettävä perustamaan yksikkö nopeasti ja aloittamaan sodan ajan tehtävä lähes välittömästi samassa koostumuksessa, kuin varusmiespalvelus suoritettiin.

Valmiusprikaatin tarkistettu kertausharjoitusjärjestelmä on otettu käyttöön tämän vuoden alussa. Kertausharjoitukseen osallistuvat reserviläiset ovat ensimmäisiä pohjoisen valmiusprikaatin taistelijoita, jotka ovat käyneet läpi puolustusvoimain uusitun koulutusjärjestelmän ja uuden johtajakoulutuksen.

Kainuun prikaati on yksi Suomen kolmesta valmiusyhtymästä. Vuosangan kertausharjoituksesta vastaa Kainuun prikaatin jääkäriprikaati, jonka tehtävänä on kouluttaa joukkoja reserviin sodan ajan yksiköitä varten, päätuotteena joukkojen tuottaminen valmiusprikaatille.

Kertausharjoitusta varten reserviläisjohtajat kutsuttiin aiemmin syksyllä viikonloppukoulutukseen Kainuun prikaatille. 29 kutsutusta 22 tuli paikalle.



Valmiudet muutenkin kuin paperilla


Kertausharjoitus alkoi viime perjantaina, jolloin johtajat kokoontuivat. Lauantaina johtajat perustivat joukot Vuosangassa. Sunnuntai ja maanantai kuluivat tiiviissä harjoittelussa, paluumarssi ja kotiutus ovat ohjelmassa tänään. Harjoitukseen osallistuu 157 reserviläistä.

"Vain kertausharjoituksia järjestämällä kykenemme pitämään huolen joukkojen taidoista ja valmiudesta muutenkin kuin paperilla. Valmiusyhtymä harjoittaa joukkojaan jatkuvasti yksiköiden kiinteyden ja suorituskyvyn säilyvyyden takia. Tavoitteena on, että valmiusprikaateissa toimeenpanon valmius on parempi kuin keskimäärin", tähdentää Pohjoisen maanpuolustusalueen komentaja kenraalimajuri Heikki Tilander.
Tilander painottaa, että kertausharjoituksissa opitaan myös uuden välineistön käyttöä, sitä tulee nykyisin nopeassa tahdissa.

Vuosankaan kutsutuista reserviläisistä 13 prosenttia jäi saapumatta. Tilanderin mukaan määrä on hieman korkeampi, kuin kahdessa edellisessä Pohjoisen maanpuolustusalueen harjoituksessa, mutta pienempi kuin lykkäysten määrä yleisesti.



Lykkäysperusteita
tiukennettiin


Tilander jatkaa, että vuoden 2000 jälkeen lykkäysten perusteita oli muutettava painavimmiksi, koska lykkäysanomuksia tuli paljon ja poisjääntiprosentti vaikutti harjoituksen koostumukseen ja kulkuun. Seuraavana vuonna asia kääntyi jo päinvastaiseksi: harjoituksen tavoitemäärä ylittyi.

Vuosangan harjoituksessa ei ollut mukana yhtään naista. Se on vain sattuma. Naisia koulutetaan reserviin samalla tavalla kuin miehiäkin.

Kertausharjoituksen ohjelmaan kuuluu lopuksi muun muassa suorituskyvyn tason mittaus ja reserviläisten mielipidekysely.

Ilmoita asiavirheestä