Heikki Kaunisto tarkastelee kirjoituksessaan "Elinvoimainen maaseutu uhkaa jäädä ilman valokuitua" (Kaleva 5.10.) valokuituverkkojen rakentamisen julkisten tukien kohdentumista sekä valokuitu- ja mobiiliverkkojen kehitystä maaseudulla.
Kaunisto toteaa, että luotettavien tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen tarvitaan myös tukirahaa. Totta on, että harvaan asutuilla seuduilla valokuituinvestoinnit eivät synny markkinaehtoisesti eikä Euroopan maaseuturahaston tämänhetkinen kyläverkkotuki kata kaikkia tukitarpeita.
Sitä vastoin Valokuitunen Oy:n toimitusjohtajan esitys siitä, että maaseuturahaston tuet tulisi kohdentaa tiheämmin asutuille maaseutualueille, on väärä lääke ongelmaan. Tämä johtaisi yhteiskunnan kannalta haitalliseen verkonrakentamisen osaoptimointiin, jossa haalittaisiin helpoimmin toteutettavat palat päältä ja harvimmin asuttujen seutujen tietoliikennepuutteiden kuilu vain syvenisi.
Valokuitu- ja mobiiliverkot täydentävät toisiaan ja molemmilla on merkittävä rooli digiyhteiskunnan kehityksessä, kuten Kaunisto kirjoittaa.
Nämä verkot eivät kuitenkaan ole vaihtoehtoisia. Kiinteässä käytössä valokuituyhteys on ylivertainen. Erityisen tärkeä se on harvimmin asutuilla seuduilla, joilla muu palvelutarjonta on olematonta ja mobiiliverkon toimivuus heikko.
Myös tulevaisuuden mobiiliyhteydet tarvitsevat rungokseen laajan valokuituverkon, sillä tiedonsiirron määrän kasvaessa uusien mobiilitukiasemien on oltava nykyistä tiheämmässä ja pienempiä.
Heikki Kauniston huoli siitä, että tukihauissa "kilpailun puuttuessa toimijan ei ole kannattanut esittää kustannustehokkaita suunnitelmia tukirahoittajien suuntaan" on aiheeton. Viranomainen arvioi ja pisteyttää kunkin hankkeen toteutettavuuden ja liiketoiminnallisuuden. Verkkoyhtiö järjestää tuetuissakin hankkeissa osan rahoituksesta aina itse, mistä syntyy kannuste kustannustehokkuuteen.
Harvaan asutuilla seuduilla paikalliset valokuituyhtiöt ovat tyytyneet maltillisempiin investointien takaisinmaksuaikoihin ja näkevät alueiden elinvoiman ylläpitämisen tärkeämpänä kuin sijoitusrahastotaustaiset valokuituyhtiöt. Siksi kilpailua ei tukihauissa aina synny.
Valokuituhankkeessa on kustannustehokasta rakentaa kerralla laaja yhtenäinen alue. Jos eri yhtiöiden verkot muodostuvat tilkkutäkeiksi, rakentaminen ja ylläpito on kalliimpaa. Tehottomimmat toteutukset, jotka samalla maksimoivat rakentamisen haitat, syntyvät tällä hetkellä suuriin taajamiin – eri valokuituyhtiöt rakentavat paikoin moninkertaisia verkkoja samoille alueille peräkanaa, ilman yhteisrakentamista.
Pohjois-Pohjanmaalla monet paikalliset yhtiöt ovat menestyksekkäästi valokuiduttaneet alueellaan laajasti niin taajamat kuin haja-asutusalueet. Kuituyhteydet ovat siis toteuttavissa maaseudullekin yhdenvertaisesti ja taloudellisesti kestävästi, jos niin halutaan.
Juhani Marttila
Osuuskunta Siikaverkon hallituksen puheenjohtaja (2018–2024), hallituksen jäsen (2024–) ja Karelnet Oy:n hallituksen puheenjohtaja