Tämän vuosituhannen kynnyksellä Suomen radioaallot ja festivaalit valloitti jalkapallojoukkueen kokoinen bändi, Ultra Bra. Nyt poppoo tekee kolmen festivaalikeikan mittaisen paluun.
Ultra Bra -hittien säveltäjä Kerkko Koskinen myöntää kakistelematta, että konserttien idea on nostalgia.
- Tämä on ainakin bändin omalta osalta vanhojen muistelua, yhdessäoloa. Taiteellisesta sisällöstä voi todeta, että vanhat biisimme ovat niin paljon koteloituneet ja kapseloituneet muottiinsa, että niitä ei ole järkeä nyt sovittaa erilaisiksi.
Koskinen tunnustaa yllättyneensä siitä, miten muuttumattomana ja heti tunnistettavana Ultra Bran soundi oli yli 15 vuoden marinointiajan säilynyt.
- Se oli pysynyt tallessa selkäytimessä. Kappaleet palautuivat mieleen tosi nopeasti.
Myöskään siitä, mitä sävelmiä Provinssi-festivaalin estradilta lauantaina kajahtaa, eivät bändimammutin jäsenet joutuneet vääntämään. Suurin osa mukaan päässeistä lauluista oli "hyvin ilmeisiä".
Heti tunnistettava soundi
Koskisen mielestä Ultra Bra ja sen musiikkityyli eivät ole saaneet juurikaan seuraajia saati manttelinperijöitä.
- Ehkä senkin vuoksi voi sanoa, että yhtyeellä oli oma, tunnistettava soundinsa. Hallitsevaa on se, että bändissä on noin monta laulajaa.
Kuluneen pitkän ajan perspektiivistä Koskinen sanoo, että Ultra Bra oli menestysbändiksi hyvin epätodennäköinen ja kummallinenkin.
- Se, että noin iso ryhmä sattumalta syntyy ja menestyy, on aika epätodennäköistä. Meillä oli tuuriakin. Emmekä me itsekään alussa nähneet yhtään sitä potentiaalia, joka yhtyeestä lopulta löytyi.
Koskinen myöntää, että hänelle on täysi kysymysmerkki, missä määrin nuoret sukupolvet ovat löytäneet vuonna 2001 pillit pussiin pistäneen kombon sävelmät. Nuorempien kuulijoiden ilmestymistä festariyleisöön ennakoi se, että Ultra Bran laulujen aiheet ovat pääosin ajattomia, ainakin Kerkko Koskisen mielestä.
- Eivät ne laulutekstit ole poliittisia vaan aika henkilökohtaisia. (Pääsanoittaja) Anni Sinnemäen teksteissä on mielestäni tosi vahva oma ääni.
Näinhän se on: Ultra Bran laulukirjan muikeita kummallisuuksia on vaikkapa ylistyslaulu hauelle, joka lipuu aalloissa kohti Tukholman kansallisia kalapäiviä.
Tähänkö tarina päättyy?
Yhtä jos toistakin Ultra Bran musiikin ystävää voi kiinnostaa, miksi ryhmä terhentyi yhteen juuri nyt, näin pitkän hiljaiselon jälkeen.
- Aikataulut natsasivat. Yhtyeen 12 jäsenen tekemiset ovat jakautuneet niin moneen eri uraan, että aiemmin ei ole ollut mitään mahdollisuutta löytää kaikille sopivaa ajankohtaa.
Koskinen ei lupaa Ultra Bran tarinaan kesärundin jatkoksi lisälukuja - mutta ei niitä tyrmääkään.
- Me olemme ajatelleet, että päätetään mahdollisista jatkotoimista myöhemmin. Mutta missään nimessä Ultra Bran comeback ei tule jäämään pysyväksi olotilaksi.
Koskisella itsellään onkin tänä vuonna monta rautaa tulessa. Syksyllä kuullaan esimerkiksi hänen konserttonsa kahdelle saksofonille Sinfonia Lahden säestämänä. Vuosikymmenen takainen instrumentaalilevy Agatha tulee sekin konserttiyleisön kuultavaksi UMOn tulkintana.
- Aika riehakas vuosi on menossa.