Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää, että osakkailta perittävillä vastikkeilla katetaan koko taloyhtiön säännöllinen kiinteistönhoito ja rakennuksen korjaukset.
Ovatko taloyhtiöön myöhemmin rakennetun lisärakennuksen asukkaat velvollisia osallistumaan kymmeniä vuosia vanhemman talon toistuviin korjauskustannuksiin?
"Asunto-osakeyhtiölain perusperiaate on, että asukkaat osallistuvat kaikkiin taloyhtiön kuluihin vastiketta maksamalla riippumatta siitä, asuvatko uudessa vai vanhassa talossa. Yhtiöjärjestys määrittelee vastikkeen määräytymisen perusteet", sanoo päälakimies Anu Kärkkäinen Suomen Kiinteistöliitosta.
Joskus yhtiöjärjestyksissä on mainintoja vastikkeiden jakamisesta poikkeavasti, esimerkiksi suoranaisesti vain toista taloa hyödyttävien korjausten kustannusten jaosta.
"Tällöin yhtiöjärjestyksen tämän pykälän muotoilussa kannattaa käyttää asiantuntijaa, jotta tulkinnanvaraisuuksia ja riidansiemeniä ei jää."
Kärkkäinen korostaa ostajan vastuuta.
"Ostajan tulee tutustua yhtiöjärjestykseen huolella ja ymmärtää mihin se hänet velvoittaa. Tarvittaessa tässä auttavat esimerkiksi Kiinteistöliiton juristit."
Voiko jälkikäteen taloyhtiöön rakennettu rakennus erota asunto-osakeyhtiöstä?
"Tällöin koko yhtiö tulisi purkaa. Se edellyttää yhtiön varojen ja velkojen selvittämistä", Anu Kärkkäinen kertoo.
"Omaisuutta ovat maa-alueet ja rakennukset. Ne jaetaan ja perustetaan kaksi uutta asunto-osakeyhtiötä. Tämä on monimutkainen ja kallis menettely, jonka hoitamiseen kannattaa käyttää juridista asiantuntija-apua."
