Mainos

Kem­pe­le­läi­nen Martti Liukku hoitaa vil­je­lyk­sil­lään kuusia ympäri vuoden - muo­dis­sa olevia tuu­hei­ta jou­lu­kuu­sia lei­kat­ta­va kah­des­ti vuo­des­sa

Joulukuusen kasvattaminen kysyy kärsivällisyyttä. Tehtävää riittää silti ympäri vuoden.

Martti Luikku kasvattaa joulukuusia usean hehtaarin alueella. Kempeleessä kuusi kasvaa joulukuuseksi 14-15 vuodessa. Luikku myy kuusia suoraan viljelyksiltään sekä Oulun kauppatorilla joulun alla.
Martti Luikku kasvattaa joulukuusia usean hehtaarin alueella. Kempeleessä kuusi kasvaa joulukuuseksi 14-15 vuodessa. Luikku myy kuusia suoraan viljelyksiltään sekä Oulun kauppatorilla joulun alla.
Kuva: Anna-Tuulia Hautala

Kempeleläisen Martti Luikun viljelyksillä kasvaa monenkokoisia kuusia. Seassa on viisimetrisiä juhlakuusia, parimetrisiä huonekuusia sekä pienempiä taimia. Viimeksi Luikku on istuttanut puita viitisen vuotta sitten. Vanhimmat kuuset ovat jo 20-vuotiaita.

”Viljelyksillä pitää olla kaiken kokoisia kuusia, koska kaikki ihmiset eivät osta samankokoista kuusta”, Luikku kertoo.

Kuusen kasvatus lähtee oikean kasvupaikan valinnasta. Maaperän pitää olla sopivan savipitoista, jotta se sitoo vettä. Lisäksi paikan pitää olla avointa, koska joulukuusi kaipaa paljon valoa.

”Alue ei saa olla liian hallanarkaa, vesitalouden pitää olla kunnossa ja alueella pitää olla joko valmis tiestö tai se pitää pystyä rakentamaan. Ravinnetalous pitää myös huomioida”, Luikku luettelee.

Kuusen kasvattaminen joulukuuseksi vaatii ravinteita. Esimerkiksi vihreä väri tulee monesti ravinteista.

”Joulukuuselle tasainen kasvu ja vihreys ovat tärkeitä. Jos näistä ei huolehdi, ostajat eivät hymyile. Tyytyväinen asiakas taas palaa ostoksille.”

Kuusi vaatii paljon työtä

Jatkuva kasvattaminen vaatii paljon työtä. Viljelyksiltä pitää leikata heiniä, hävittää tuholaisia sekä tietysti hoitaa itse kuusia. Kun kuusi saavuttaa metrin korkeuden, Luikku alkaa leikellä sitä tarvittaessa parempaan muotoon. Myyntiin menevät joulukuuset leikataan kahdesti vuodessa.

”Pyrin mahdollisimman kartiomaiseen muotoon.”

Ilman leikkaamista viljelyksiltä saa 60 prosentin saannon, kun leikkaamalla saanto on 90 prosenttia. Huonot kuuset päätyvät joko lintujen pesimäpuiksi, tukeiksi tai polttopuiksi.

Luikku on toiminut alalla jo 35 vuotta. Hän on huomannut kuusi­trendien muuttuneen.

”Nykyisin koristellaan enemmän LED-valoilla kuin perinteisillä kuusenkynttilöillä. Tämä vaatii tuuheita kuusia. Ennen suosittiin harvempia.”

Hyvä joulukuusi on katsojan silmässä enemmän kuin luulisi.

”Joskus torimyynnissä laitan jonkin yksilön nurkkaan häpeämään ja joku tulee julistamaan, että tämä on minulle täydellinen joulukuusi”, Luikku kuvailee.

Oppi alalle tuli kantapään kautta

Luikku on tehnyt elämäntyönsä rakennustelineillä. Hän on rakentanut siltoja, voimaloita ja kanavia ympäri Suomea. Vielä töissä ollessaan hän alkoi miettiä, mitä tekee eläkkeellä.

”Pohdin, että joulukuusi on tuote, joka kannetaan köyhäänkin taloon. Lisäksi halusin kasvattaa pienet poikani keskustelutaitoisiksi. Kuusien kasvattamisessa näkee omien käsien tulokset. Kuuset myös karkottavat pois keinutuolista”, Luikku hupailee.

Uransa alkuvaiheessa Luikku teki kaiken kantapään kautta, koska neuvojia ei ollut juuri missään. Luikku olikin mukana perustamassa Joulupuuseuraa, joka nykyään opastaa kasvattajia.

Tällä hetkellä Luikku elää vuoden kiireisintä aikaa. Ennen joulua kuuset kaadetaan, paketoidaan ja varastoidaan. Puiden määrä vaihtelee vuosittain.

”Kaikki perustuu markkinatilanteeseen. Toisaalta ei saa myydä karsinaa tyhjäksi, vaan muistaa seuraava vuosi. Laatukuusilla on aina kysyntää.”

Kuusien kasvattaminen vie enemmän rahaa kuin tuo.

”Kun tiliä ei tule 15 vuoteen, pitää käydä vaimon lompakolla. Ei tämä ole bisneshommaa tällä kuusimäärällä, vaan enemmän näpertelyä omaksi iloksi.”

www.kempeleenjoulukuuset.fi