Kempeleen kunnanhallitus käsitteli talousarvion 2017 kokouksessaan keskiviikkona.
Kunta valmistautuu maakunta- ja sote -uudistukseen toteuttamalla laajan luottamushenkilöitä, esimiehiä ja henkilöstöä sekä kaikkia kuntalaisia, järjestöjä ja yrityksiä osallistavan tulevaisuuden kunta -ohjelman.
Seminaareista ja koulutuksista koostuvan kokonaisuuden tavoitteena on paitsi perehtyä laajasti tulevaisuuden kunnan ideaan myös valmistaa kuntaorganisaatiota ja sen esimiehiä kohtaamaan edessä oleva muutos ja johtamaan se hallitusti. Samalla tavoitteena on luoda malli Kempeleen tavasta johtaa tulevaisuuden kuntaa.
Talouden orastava elpyminen heijastuu Kempeleeseen. Kunnallisvaalivuoteen 2017 kunnassa lähdetäänkin varovaisen optimistisissa tunnelmissa.
Rakentamisen ennakoidaan jatkuvan vilkkaana, väestönkasvun odotetaan saavuttavan tavoitetason ja positiivisen työllisyyskehityksen arvioidaan vahvistuvan.
Talousarvion menokasvu on asetettu perustoimintojen osalta tiukkaan yhden prosentin raamiin. Kulukurin on pidettävä, sillä kunnassa arvioidaan, että tulovirrat ehtyvät merkittävästi sekä lakimuutoksista että kilpailukykysopimuksesta johtuen. Kunnan raskas investointiohjelma lisää kunnan velkaantumista.
Uusia virkoja perustetaan vain vahvaan harkintaan perustuen. Opetuspalveluihin perustetaan oppilasmäärän kasvuun perustuen yhdeksän uutta virkaa, myös kaavoitusta ja rakennusvalvontaa vahvistetaan henkilöstölisäyksillä.
Kempeleen kunta investoi seuraavina kahtena vuonna. Osana nelostien perusparannushanketta Kempeleen Zatelliitin alueen uuden eritasoliittymän työt käynnistyvät. Kunnan arvioitu omarahoitusosuus hankkeessa on noin kymmenen miljoonaa euroa. Summa jakaantuu vuosille 2017 ja 2018.
Lisäksi kunta rakentaa kunnallistekniikkaa kahden uuden yritysalueen avaamiseksi Zatelliitin ja Hakamaan alueelle.
Vuoden 2017 aikana käynnistetään myös kolmannen yhtenäiskoulun rakentamistyöt Linnakankaan alueella. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on reilut kymmenen miljoonaa euroa.
