Rovaniemen hovioikeus on antanut ensimmäisen tunnustamisoikeudenkäyntiin liittyvän ratkaisunsa.
Hovioikeus on koventanut merkittävästi tunnustamisoikeudenkäyntiin suostuneen mutta sittemmin suostumuksensa peruneen miehen tuomiota. Hovioikeus korotti miehen käräjäoikeudelta saamaa vankeustuomiota kahdeksalla kuukaudella ja pidensi hänen liiketoimintakieltoaan.
Vaiherikas oikeusprosessi sai alkunsa, kun syyttäjä nosti maaliskuussa 2015 kemiläisen yrityksen toimitusjohtajaa vastaan syytteet kahdesta törkeästä veropetoksesta, törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta.
Hän vaati haastehakemuksessaan miehelle kahden vuoden ja 10 kuukauden ehdotonta vankeusrangaistusta ja liiketoimintakieltoa. Verohallinto ja eläkevakuutusyhtiö hakivat vahingonkorvauksia.
Käräjäoikeus teki yllätysratkaisun
Asia siirtyi niin kutsuttuun tunnustamisoikeudenkäyntimenettelyyn. Se on vuoden 2015 alusta saakka tarjolla ollut mahdollisuus, jossa rikoksesta epäilty voi tunnustamalla saada mahdollisuuden lievempään rangaistukseen.
Syyttäjä tekee syytetyn kanssa tuomioistuimelle tuomioesityksen, joka käsitellään kevennetyssä menettelyssä. Rangaistus tuomitaan lievennetyltä asteikolta.
Kemiläisen toimitusjohtajan tapauksessa pidettiin syyteneuvottelu. Toimitusjohtaja myönsi eli tunnusti rikokset ja suostui asian käsittelyyn tunnustamisoikeudenkäynnissä. Myös verottaja ja eläkevakuutusyhtiö suostuivat menettelyyn.
Syyttäjä esitti käräjäoikeudelle, että se tuomitsi miehen kahdesta törkeästä veropetoksesta ja törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta. Syyteneuvottelun seurauksena hän siis luopui törkeää kirjanpitorikosta koskevasta syytteestä.
Syyttäjä ehdotti, että käräjäoikeuden tulisi tuomita mies yhden vuoden 11 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja 40 tunniksi yhdyskuntapalveluun.
Tunnustamismenettelyssä tuomioistuin ei kuitenkaan ole sidottu tuomitsemaan sitä, mitä syyttäjä esittää. Kemi-Tornion käräjäoikeus arvioi miehen tunnustamia rikoksia ja totesi, että niistä pitäisi tuomita kaksi vuotta kymmenen kuukautta ehdotonta vankeutta.
Tunnustamismenettelyn vuoksi käräjäoikeus lievensi tuomiota kuitenkin yhdellä vuodella. Se päätyi siis langettamaan hänelle yhden vuoden kymmenen kuukauden ehdottoman vankeustuomion kahdesta törkeästä veropetoksesta ja törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta.
Käräjäoikeuden mielestä vankeusrangaistus ei voi olla ehdollinen, sillä miehen tekemät rikokset osoittivat hänessä suurta syyllisyyttä, ne olivat vakavia, suunnitelmallisia ja niillä tavoiteltiin suurta hyötyä. Se määräsi hänelle 4,5 vuoden liiketoimintakiellon.
Rahoja salkussa lentokentällä
Mies valitti tuomiosta hovioikeuteen. Hän vaati, että rangaistusta alennetaan ja se lievennetään ehdolliseksi vankeudeksi.
Mies tuli syyteneuvottelupäätöksestään toisiin ajatuksiin ja peruutti suostumuksensa käsitellä asia tunnustamisoikeudenkäynnistä. Myös syyttäjä oli vielä tuossa vaiheessa sitä mieltä, että miehen muutosvaatimuksiin tulisi suostua.
Hovioikeus ei palauttanut asiaa käräjäoikeuteen, vaan järjesti asiassa viikon kestäneen pääkäsittelyn. Siellä syytteet käsiteltiin niin sanotusti puhtaalta pöydältä eli ikään kuin tunnustamismenettelyvaihetta ei olisi ollut lainkaan.
Tunnustuksen peruutuksen vuoksi syyttäjä vaati alkuperäisen haastehakemuksensa mukaisesti tuomiota kahdesta törkeästä veropetoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta.
Hän luopui näytön puutteen vuoksi törkeää työeläkevakuutusmaksupetosta koskevasta syytteestä ja laski tämän vuoksi rangaistusvaatimuksensa kahteen vuoden seitsemän kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Hovioikeus arvioi osapuolten esittämän näytön ja päätyi tuomitsemaan toimitusjohtajan tismalleen syyttäjän vaatimalla tavalla. Tuomioistuimen mukaan rikollinen menettely jatkui useiden vuosien ajan, rikokset tehtiin suunnitelmallisesti antamalla verottajalle vääriä tietoja ja merkitsemällä vääriä tietoja kirjanpitoon.
Hovioikeuden mielestä syytetyllä oli runsaasti käteisvaroja, joiden alkuperää ei pystytty luotettavasti selvittämään. Rahoja kuljetettiin muun muassa salkussa Kemi-Tornion lentokentällä.
Hovioikeus määräsi miehen viideksi vuodeksi liiketoimintakieltoon.
– Toimintaa on pidettävä kokonaisuutena arvioiden julkisen talouden sekä terveen ja toimivan kilpailun kannalta erittäin vahingollisena, se arvioi.
Toimitusjohtaja määrättiin maksamaan Verohallinnolle yli 660 000 euron edestä korvauksia ja sen oikeuskuluja 2 000 eurolla. Hänen yli 30 000 euron käräjä- ja hovioikeuskulut maksaa valtio.
Eläkevakuutusyhtiön vaatimien yli 200 000 euron vahingonkorvausten osalta hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteen, missä se käsitellään aikanaan riita-asiana.
Tuomio ei ole lainvoimainen. Siihen voi hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta toukokuun alkuun mennessä.
Syyttäjä: Näinkin voi käydä
Jutussa oli matkan varrella kaksi syyttäjää henkilöstövaihdosten vuoksi. Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Heikki Arjas ryhtyi ajamaan syytteitä hovioikeusvaiheessa sen jälkeen, kun hovi oli päättänyt käsitellä asian siellä.
– Kaikille osapuolille oli varmasti yllätys, kun käräjäoikeus tuomitsikin ehdotonta vankeutta, hän arvelee.
Koska tunnustamismenettelyyn suostuminen oli peruutettu Arjaksen astuessa kuvioihin, jäi hänen tehtäväkseen ajaa syytteitä alkuperäisen haastehakemuksen mukaisesti. Näin ollen hän on tyytyväinen hovioikeuden ratkaisuun.
Arjaksen mielestä on erittäin mielenkiintoista, että hovioikeus ratkaisi asian ikään kuin ensimmäisenä oikeusasteena mutta silti sen päätöksestä valittaminen edellyttää sitä, että korkein oikeus myöntää siihen valitusluvan.
– Tämä on uusi menettely, joten näköjään näinkin voi käydä.
