Kemian professori Tapio Hase Helsingin yliopistosta ei suoralta kädeltä osaa sanoa, minkälaista räjähdeainetta Myyrmannin pommissa on käytetty.
"Jokin palava aine se on ollut, joka ammoniumin kanssa on toiminut. Aine on pitänyt saada hapetettua riittävän kiivaasti, jotta pommi räjähtäisi", Hase pohtii.
Hasen mukaan monetkin omatekoiset vaihtoehdot ovat mahdollisia, vaikka KRP onkin sulkenut pois lannoiteainepohjaisen pommin. Hänen mielestään muun muassa asetonin, vetyperoksidin ja suolahapon yhdistelmä voisi olla riittävän tuhoisa saavutetun tuhon aikaansaamiseksi, kunhan pommiin on ladattu tarpeeksi ainetta.
"Se esimerkiksi on hirveän yksinkertainen seos, kuten poliisikin on pommin sisällöstä todennut. Haluan kuitenkin painottaa, että pommin rakenteesta on hyvin vaikea näin sanoa mitään - varsinkaan, kun en ole niitä itse rakennellut", Hase mainitsee.
Hasen mukaan harvinaisempaa pomminrakennusainetta tekijän olisi ollut huomattavasti vaikeampi hankkia. Asetoni, vetyperoksidi ja suolahappo ovat mm. niitä aineita, joita teollisuus valmistaa suuria määriä markkinoille.
Hasen mukaan pommin laukaisu on voinut tapahtua myös vahingossa, kun kyseessä oli itse tehty viritelmä.
"Laukaisumenetelmät ovat näissä yleensä sähköisiä, akulla tai paristolla toimivia. Kyhäelmistä on helppo ajatella, että niihin olisi tullut pieni kytkentävirhe, joka on sitten päässyt vahingossa laukeamaan. Tämä on kuitenkin vain spekulaatiota", professori varoittelee.
