Museolehtori Arja Keskitalo tietää monta jännittävää tarinaa Oulun linnan historiasta. Esimerkiksi sen, että linnan vankityrmässä on virunut aikanaan satoja vuosia sitten muuan Matti Juhonpoika Montonen.
Häntä syytettiin moniavioisuudesta ja noituudesta. Noitien lisäksi kellarissa säilytettiin muun muassa räjähdysaineita.
"Siellä oli 1700-luvun lopulla mustaa ruutia. Eräänä päivänä salama iski kellariin ja se koitui linnan kohtaloksi. Ruudin räjähtäessä isoja kiviä lensi Pikisaareen asti. Kirjailija Sara Wacklinin kertomusten mukaan yksi kivistä lensi erään asumuksen katon läpi, huoneeseen, jossa nukkui kehdossa pieni vauva. Pienokainen pelastui, sillä kivi lensi aivan kehdon viereen. Pikisaaresta löytyy merkitty kivi kyseisen tapahtuman johdosta", Keskitalo tietää.
Oulun linnasta ovat jäljellä enää rauniot. Yleisölle avoinna on ollut jo useita vuosia linnan vanha kellari, joka saakin yleensä lasten mielikuvituksen laukkaamaan: onkohan täällä säilytetty joskus vankeja, he kysyvät.
"Katossa roikkuvat metallirenkaat pistävät miettimään kenties muinoin hirtettyjen kohtaloa. Tosiasiassa kysymyksessä on linnan vanha talouskellari, ei sen mystisempää", Keskitalo valottaa.
Vankityrmä ja muut linnan osat ovat tuhoutuneet jo aikaa sitten. Suuren Pohjan sodan aikana (1700--21) venäläiset polttivat linnan puiset rakenteet.
Keskitalo toimii oppaana tutkijakollegoiden Jarmo Koposen ja Mika Sarkkisen kanssa vuorottain seuraavat kaksi viikkoa Pohjois-Pohjanmaan museon koululaisille suunnatuissa teemaopastuksissa.
"Aikamatkat menneisyyteen ovat aina kiinnostaneet minua. Historian kaikki periodit kiehtovat omalla tavallaan, mutta mitään erityistä lempiaikakautta minulla ei ole", hän perustelee aikanaan tehtyä uravalintaansa.
Keskitalo on valmistunut Oulun yliopiston historian laitokselta ja työskennellyt museossa yli kymmenen vuotta.
Museoilla on tärkeä merkitys yhteiskunnassa.
"Ne ovat tiedelaitoksia, joiden tehtävänä on säilyttää esineellistä kulttuuriperinnettä ja levittää tietoutta ihmisille menneestä ajasta", Keskitalo muistuttaa.
Museotyön näkyvin puoli ovat näyttelyt. Esillä olevat esineet heijastavat ajan kuvaa, mutta samalla myös näytteille asettajan maailmankuvaa, sitä miten ja kuinka hän näyttelyn on järjestänyt.
"Pedagoginen näkökulma on tullut mukaan 80-luvulta lähtien. Koululaiset ovat yksi tärkeä kävijäkunta, sillä lapsista halutaan kasvattaa tulevaisuuden kulttuurin kuluttajia. Vierailuihin liittyy myös demokraattinen näkökulma. Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta käydä museoissa", museopedagogiasta luennoinut Keskitalo kertoo.
Keskitalo muistuttaa, että lapset ja nuoret yleensä kiinnostuvat historiasta, jos esineiden ja tarinoiden avulla onnistuu saamaan heidän mielikuvituksensa hereille. Lapset rakastavat tarinoita ja siksi niitä on äärettömän tärkeää kertoa heille.
"Joskus olemme esitelleet koululaisille esihistoriallisia, keraamisia esineitä ja lapset haltioituvat, kun heille sanoo, että ajatelkaapa: siinä on jonkun esihistoriallisen äitimme tai isämme sormenjäljet", Keskitalo lisää.
Linkki menneisyyden ja nykyisyyden välille on silloin syntynyt.
Valtakunnallista museoviikkoa vietetään 14--20.5. Kansainvälinen museopäivää vietetään 18.5. Silloin museoihin on ilmainen sisäänpääsy.
