Remonttihommissa vahinkoja sattuu. Asiallinen firma kantaa vastuunsa. Näin ei aina käy.
Kun keittiön työtason pintakuvio myydään pienellä esittelylapulla, on iso yllätys, kun lopputuloksesta paljastuu suolajärven kokoinen läikkä. Ei siinäkään mitään, vahinkoja sattuu. Mutta tästä tarina vasta alkaa.
Tulee lasku. Siinä on satojen eurojen virhe. Ja sen eräpäivä on ennen kuin posti tuo laskun Oulusta Tampereelle. Kotitalousvähennyksestä annetaan ajastaan jääneitä ohjeita, kaupan yhteydessä luvattua lahjakorttia ei näy. Maksujärjestelyt halutaan hoitaa luottoyhtiön kautta, ihan kaikkea alihankinnoista ei muisteta kertoa...
Yritys kysyy palautetta työstään. On sähköpostiosoite, puhelinnumero – vaan kukaan ei vastaa. Ei vastaa useampaan sähköpostiin, ei soittopyyntöihin. Kun lopulta vastaa ja lupaa "Palaan asiaan ihan heti, viimeistään tänään", se viimeistään on nyt odotellut kohta viikon.
Osalla pohjoispohjanmaalaisilla yrityksillä on ns. historiansa. Markkinoinnissa vilkkuu viisi tähteä, kuluttajaviranomaisilla on ollut oma urakkansa. On ollut aggressiivista myyntiä, painostamista, pakottamista, vastuun välttelyä. Kun asiakkaat kiehuivat kuumimmillaan, media raportoi "Useiden yritysten taustalla on samoja henkilöitä, jotka ovat tienanneet remonttibisneksellä miljoonia."
Olen yrittänyt kymmenien puheluiden ja sähköpostien avulla hoitaa sinänsä pientä asiaa.
Minulla on 500 kilometrin matka Ouluun. Jonain aamuna saatan silti istua Uudenkadun liikehuoneiston oven edessä, koputella ja kysyä hiukan asiakaspalvelusta. Edellyttäen, että edes ovi avataan. Epäilen, etten ole ainoa, jolla olisi vähän asiaa.
Jorma Pokkinen
Tampere