Pituushypyn lajivalmentaja Juhani Evilä sanoo asiat aina suoraan. Mutta viime vuonna Barcelonan EM-kisojen jälkimainingeissa Kalevalle annettu lausunto oli harvinaislaatuinen ja ennen kaikkea rohkea. Se oli kuin tökkäys tikulla ampiaispesään.
Evilä ihmetteli, miksi Barcelonassa heittäneet Suomen mieskeihäänheittäjät saavat vapaalipun Kalevan kisojen finaaliin. Miespituushyppääjät sen sijaan joutuivat osallistumaan heti Barcelonan-matkansa jälkeen Kalevan kisojen karsintaan Kajaanissa.
"Välillä tuntuu, ettei tässä maassa ole kuin yksi laji. Keihäänheitto", Evilä puuskahti.
Evilä osui piikillään kohtuullisen lähelle totuutta.
Ainakaan kukaan ei voi valittaa lajin saaman mediajulkisuuden puutetta. Jos motto "kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta" pitää paikkansa, ei suomalaisella keihäänheitolla ole mitään hätää.
Kuluvan kesän keihäsdebattiin ovat osallistuneet heittäjät, heidän valmentajansa, SUL:n pomot, entiset keihästähdet, urheilutoimittajat, muiden lajiryhmien edustajat ja Andreas Thorkildsen. Vain Tarja Halosen näkemys puuttui.
Kierrokset ovat olleet niin kovia, että ihme on, ellei TV2:n ajankohtaistoimitus harkinnut ratkaisuista rajuinta. Suuri homoilta oli menestys. Ja niin olisi ollut suuri keihäsiltakin.
Miettikää: Jarmo Mäkelä, Antti Pihlakoski, Tero Pitkämäki, Antti Ruuskanen, Hannu Kangas, Seppo Räty, Pauli Nevala, Mikaela Ingberg, Heli Rantanen, Antero Mertaranta ja kumppanit samassa studiossa.
Olisi sekaan sopinut Timo Soinikin. Vähän, katsokaas, hämmentämään.
Viime ajat Mokpossa leiriään pitänyt keihäskolmikko asteli tiistaina median eteen Daegussa. Tilaisuus noudatti tuttua, ikiaikaista kaavaa. Valintakohua ei miettinyt enää kukaan.
Paineita ei ollut kellään, paitsi Antti Ruuskasella "vähän". Kaikki olivat kunnossa, mitä nyt Ruuskanen kertoi kylkiongelmistaan. Mokpon-leiri oli hyvä ja kisakyläkin on hyvä.
Oikeastaan kaikki asiat olivat niin hyvin kuin ne voivat suomalaisen huippukeihäänheittäjän aina arvaamattomassa maailmassa olla.
Tuskin kukaan muuta odottikaan. Koskaan ei nähdä tiedotustilaisuutta, jossa keihäänheittäjä tai hänen valmentajansa ilmoittaa kaksi päivää ennen h-hetkeä, että kunto on laskussa ja kaikki on menetetty. Mahdollinen bluffi tai bluffit viedään aina loppuun asti.
Nyt puheet on pidetty. Torstaiaamusta eteenpäin merkitystä on vain metreillä ja senteillä.
Kun ensimmäiset keihäät singahtavat Daegun stadionin ilmatilaan torstaina kello 13.00 Suomen aikaa, ovat Jarmo Mäkelän, Hannu Kankaan, Antti Pihlakosken ja muiden SUL:n avainhenkilöiden sormet ristissä Daegun stadionilla. Kesän mylläkän jälkeen kaikki tiivistyy karsintaheittoihin.
Berliinin MM-kisoissa toissa vuonna Suomi sai MM-finaaliin neljä heittäjää. Daegussa mikä tahansa muu tulos kuin kolme finaalipaikkaa olisi pettymys. Armoton pettymys.